Mitä oikeasti kuuluu?

 

 

 

Mitä oikeasti kuuluu?

Kuuluu todella hyvää. Arki rullaa ja tuntuu, että elämään on löytynyt sellainen kauan kateissa ollut tasapaino. Tarkemmin sanottuna tunne-elämään on löytynyt. En ole tällä hetkellä huolissani mistään. Mikään ei valvota iltaisin tai herätä öisin (paitsi yskivä lapsi, ja nyt kun tarkemmin mietin niin vähän oon ollut huolissani siitä yskästä kyllä..). Aamuisin herään virkeänä ja hyvntuulisena. Ei ole stressiä, eikä kiirettä. Lapsen kanssa oon onnellisin, mutta osaan nykyään nauttia myös omasta ajasta ilman huonoa omatuntoa. 

Mitä tapahtuu työrintamalla?

Töitä on sillä tavalla sopivasti, että ei ole liikaa vapaa-aikaa, eikä rahaa. Mutta sen verran, ettei kummastakaan tarvitse stressata. Tällä hetkellä duunit jakautuvat moneen eri suuntaan: toimin yhdessä yrityksessä pääluottamusmiehenä (2 päivää/viikko), kuvaan kahdelle eri kirjakustantamolle, kirjoitan – blogiin, mutta aina toisinaan muualle ja nyt viimeisimpänä; saan olla mukana suunnittelemassa ravintolakonsepteja; kaikkea sisustuksesta ruokaan ja soittolistoihin. 

Parisuhde? Perhe? Ystävät?

Minuus on ollut kriisissä viimeiset kaksi vuotta ja se on luonnollisesti vaikuttanut kaikkiin suhteisiin. Nyt on kuitenkin tuntunut jo pidempään seesteiseltä, ja oikeastaan parisuhde on ainoa jossa tuntuu myrskyävän. Lähinnä siksi, että molemmat ovat vähän väsyneitä, yhteistä aikaa on ollut vähän jne. Ei siis mitään oikeita ongelmia.

Vietettiin juuri Alban kanssa pääsiäinen mun vanhempien luona maalla, ja oli varmaan elämäni ihanin pääsiäinen. Siitä kiitos vanhemmille, kahdelle siskolle, siskon tytölle ja Alballe. Söin hyvin, lepäsin, saunoin jokaisena iltana- yksin vieläpä, nukuin hyvin ja rentouduin.

 

 

 

 

Matkat?

Tälle vuodella on suunnitteilla muutama matka. Lähden kuukauden päästä kahden ystävieni kanssa pitkäksi viikonlopuksi Gdanskiin, jossa meistä kukaan ei ole vielä käynyt ja joka vaikuttaa jo nyt hurmaavalta. Olen käynyt Varsovassa ja rakastin sitä, joten uskoakseni tulen pitämään Gdanskistakin. Tuon reissun lisäksi ollaan löhdössä poikaystävän kanssa ihan mihin tahansa. Ja Alban kanssa ainakin Tukholmaan, mutta todennäköisesti syksyllä Espanjaan tai Italiaan. Noiden lisäksi tekisi ihan kamalasti mieli autoilla pari viikkoa Ruotsissa ja Norjassa, mutta voi olla ettei sellaiseen ole mahdollisuutta tänä(kään) kesänä.

Harrastukset hyvinvointi?

Ei ole ehkä voinut mennä ohi, että aloitin uuden harrastuksen. Olen käynyt nyt muutaman viikon Bay Helsingissä niin laite- kuin tavallisillakin pilatestunneilla. Ja olen ihan koukussa. Tuo (kallis) harrastus on sellainen, että siihen on mahdollisuus korkeintaan kahdesti viikossa. Nyt mieli on kuitenkin päässyt maistamaan sitä treenin jälkeistä euforiaa, eikä kaksi kertaa viikossa riitä mihinkään, joten ohjattujen treenien lisäksi teen kotona ainakin yhden n.tunnin mittaisen pilates-treenin. Myös aamun pikaiset juoksulenkit (n.30min kovaa) ovat tulleet jäädäkseen. 

Inspiroi eniten/ vähiten?

Liikkuminen inspiroi tällä hetkellä eniten. Googlailin jo pilates- ja joogaohjaajien koulutuksia ihan tosissani. Ehkä kuitenkin maltan vielä hetken, enkä kuvittele olevani kuuden kerran jälkeen valmis ohjaajakoulutukseen. Mutta tiedän, että se on jotain mitä ehkä joskus tulevaisuudessa haluan tehdä.

Myös kuvaaminen inspiroi tällä hetkellä todella paljon. Kamera kulkee nykyään mukana koko ajan ja sen lisäksi puhelimenkin rullalle on kertynyt kivoja kuvia kymmenittäin joka päivä. Erityisesti kiinnostaa kaikki missä valo ja varjo kohtaa. Ihmisten ja ruokien kuvaamisen lisäksi siis. Ainiin ja myös ruoan laittaminen inspiroi juuri nyt todella paljon.

En juuri nyt oikeastaan keksi mitään, mikä ei inspiroi. Sisällä istuminen on ehkä ainoa mikä tulee mieleen.

 

 

 

Tällä hetkellä syön/katson/luen?

Syön tällä hetkellä paremmin kuin aikoihin. Siitä on kiittäminen varmasti niin liikunnan aloittamisen kuin poikaystävän jolla on taas todella hektisen työrupeaman jälkeen aikaa ja intoa laittaa ruokaa. Nykyään mietitään usein jo edellisenä iltana mitä seuraavana päivänä syödään. Aiemmin tätä alettiin miettiä noin vartti sen jälkeen, kun ensimmäinen nälkäkiukku-kohtaus oli puhjennut. Eilen teimme kotona leipää, ensimmäistä kertaa koskaan tämän kodin keittiössä, ja siitä tuli aivan naurettavan hyvää. Siis ihan oikeasti nauratti kuinka onnistunut leipomus se oli.

Haluaisin vastata, että katson GOT:ia koko muun maailman tavoin, mutta ei en katso. En ole koskaan katsonut, mutta ajattelin nyt aloittaa. Voi kuitenkin yhtä hyvin olla, että en aloita. Game of Thronesin sijaan katson tällä hetkellä iltaisin poikaystävän kainalossa HIMYM:ia ja Alban kanssa hassuja kissavideoita. Niin ja ihan liikaaa instagram-storyja.

Mitä odotan?

Tulevaisuudessa (ihan tässä lähi-)  on kamalasti asioita, jotka tuntuvat kutkuttavan onnellisilta ja ihanilta. Mutta en tavallaan odota niitä. Haluan, että aika oikein matelee ja kaikki se ihana on vielä edessä, ja sitä ihanaa tapahtuu samaan aikaan myös nyt ja tässä. Saatteko yhtään kiinni mitä tarkoitan? Tuntuu ihanalta ajatella, että kesä on tulossa. Tulen onnelliseksi kun mietin tulevia päiviä mökillä perheen kanssa tai reissua parhaiden ystävien kanssa, mutta en kuitenkaan istu tässä odottamassa niitä. Ja juuri tässä on ehkä yksi syy siihen, etten halua kamalasti suunnitella elämää eteenpäin: pelkään, että ne suunnitelmat saisivat minut elämään jossain muualla kuin tässä hetkessä, enkä haluaisi niin käyvän. Mutta jos jotain täytyy vastata niin odotan illan Stadin derby- ottelua, jota ollaan reilu tunnin päästä menossa katsomaan porukalla. En ole koskaan nähnyt yhtäkään kunnon jalkapallo-ottelua muualta kuin tv:stä, joten tästä tulee varmasti hauskaa!

 

No Comments

Post A Comment