Mitä oikeasti kuuluu?

Kuuluu todella hyvää. Arki rullaa ja tuntuu, että elämään on löytynyt sellainen kauan kateissa ollut tasapaino. Tarkemmin sanottuna tunne-elämään on löytynyt. En ole tällä hetkellä huolissani mistään. Mikään ei valvota iltaisin tai herätä öisin (paitsi yskivä lapsi, ja nyt kun tarkemmin mietin niin vähän oon ollut huolissani siitä yskästä kyllä..). Aamuisin herään virkeänä ja hyvntuulisena. Ei ole stressiä, eikä kiirettä. Lapsen kanssa oon onnellisin, mutta osaan nykyään nauttia myös omasta ajasta ilman huonoa omatuntoa. 

Mitä tapahtuu työrintamalla?

Töitä on sillä tavalla sopivasti, että ei ole liikaa vapaa-aikaa, eikä rahaa. Mutta sen verran, ettei kummastakaan tarvitse stressata. Tällä hetkellä duunit jakautuvat moneen eri suuntaan: toimin yhdessä yrityksessä pääluottamusmiehenä (2 päivää/viikko), kuvaan kahdelle eri kirjakustantamolle, kirjoitan – blogiin, mutta aina toisinaan muualle ja nyt viimeisimpänä; saan olla mukana suunnittelemassa ravintolakonsepteja; kaikkea sisustuksesta ruokaan ja soittolistoihin. 

Parisuhde? Perhe? Ystävät?

Minuus on ollut kriisissä viimeiset kaksi vuotta ja se on luonnollisesti vaikuttanut kaikkiin suhteisiin. Nyt on kuitenkin tuntunut jo pidempään seesteiseltä, ja oikeastaan parisuhde on ainoa jossa tuntuu myrskyävän. Lähinnä siksi, että molemmat ovat vähän väsyneitä, yhteistä aikaa on ollut vähän jne. Ei siis mitään oikeita ongelmia.

Vietettiin juuri Alban kanssa pääsiäinen mun vanhempien luona maalla, ja oli varmaan elämäni ihanin pääsiäinen. Siitä kiitos vanhemmille, kahdelle siskolle, siskon tytölle ja Alballe. Söin hyvin, lepäsin, saunoin jokaisena iltana- yksin vieläpä, nukuin hyvin ja rentouduin.

 

 

 

 

Matkat?

Tälle vuodella on suunnitteilla muutama matka. Lähden kuukauden päästä kahden ystävieni kanssa pitkäksi viikonlopuksi Gdanskiin, jossa meistä kukaan ei ole vielä käynyt ja joka vaikuttaa jo nyt hurmaavalta. Olen käynyt Varsovassa ja rakastin sitä, joten uskoakseni tulen pitämään Gdanskistakin. Tuon reissun lisäksi ollaan löhdössä poikaystävän kanssa ihan mihin tahansa. Ja Alban kanssa ainakin Tukholmaan, mutta todennäköisesti syksyllä Espanjaan tai Italiaan. Noiden lisäksi tekisi ihan kamalasti mieli autoilla pari viikkoa Ruotsissa ja Norjassa, mutta voi olla ettei sellaiseen ole mahdollisuutta tänä(kään) kesänä.

Harrastukset hyvinvointi?

Ei ole ehkä voinut mennä ohi, että aloitin uuden harrastuksen. Olen käynyt nyt muutaman viikon Bay Helsingissä niin laite- kuin tavallisillakin pilatestunneilla. Ja olen ihan koukussa. Tuo (kallis) harrastus on sellainen, että siihen on mahdollisuus korkeintaan kahdesti viikossa. Nyt mieli on kuitenkin päässyt maistamaan sitä treenin jälkeistä euforiaa, eikä kaksi kertaa viikossa riitä mihinkään, joten ohjattujen treenien lisäksi teen kotona ainakin yhden n.tunnin mittaisen pilates-treenin. Myös aamun pikaiset juoksulenkit (n.30min kovaa) ovat tulleet jäädäkseen. 

Inspiroi eniten/ vähiten?

Liikkuminen inspiroi tällä hetkellä eniten. Googlailin jo pilates- ja joogaohjaajien koulutuksia ihan tosissani. Ehkä kuitenkin maltan vielä hetken, enkä kuvittele olevani kuuden kerran jälkeen valmis ohjaajakoulutukseen. Mutta tiedän, että se on jotain mitä ehkä joskus tulevaisuudessa haluan tehdä.

Myös kuvaaminen inspiroi tällä hetkellä todella paljon. Kamera kulkee nykyään mukana koko ajan ja sen lisäksi puhelimenkin rullalle on kertynyt kivoja kuvia kymmenittäin joka päivä. Erityisesti kiinnostaa kaikki missä valo ja varjo kohtaa. Ihmisten ja ruokien kuvaamisen lisäksi siis. Ainiin ja myös ruoan laittaminen inspiroi juuri nyt todella paljon.

En juuri nyt oikeastaan keksi mitään, mikä ei inspiroi. Sisällä istuminen on ehkä ainoa mikä tulee mieleen.

 

 

 

Tällä hetkellä syön/katson/luen?

Syön tällä hetkellä paremmin kuin aikoihin. Siitä on kiittäminen varmasti niin liikunnan aloittamisen kuin poikaystävän jolla on taas todella hektisen työrupeaman jälkeen aikaa ja intoa laittaa ruokaa. Nykyään mietitään usein jo edellisenä iltana mitä seuraavana päivänä syödään. Aiemmin tätä alettiin miettiä noin vartti sen jälkeen, kun ensimmäinen nälkäkiukku-kohtaus oli puhjennut. Eilen teimme kotona leipää, ensimmäistä kertaa koskaan tämän kodin keittiössä, ja siitä tuli aivan naurettavan hyvää. Siis ihan oikeasti nauratti kuinka onnistunut leipomus se oli.

Haluaisin vastata, että katson GOT:ia koko muun maailman tavoin, mutta ei en katso. En ole koskaan katsonut, mutta ajattelin nyt aloittaa. Voi kuitenkin yhtä hyvin olla, että en aloita. Game of Thronesin sijaan katson tällä hetkellä iltaisin poikaystävän kainalossa HIMYM:ia ja Alban kanssa hassuja kissavideoita. Niin ja ihan liikaaa instagram-storyja.

Mitä odotan?

Tulevaisuudessa (ihan tässä lähi-)  on kamalasti asioita, jotka tuntuvat kutkuttavan onnellisilta ja ihanilta. Mutta en tavallaan odota niitä. Haluan, että aika oikein matelee ja kaikki se ihana on vielä edessä, ja sitä ihanaa tapahtuu samaan aikaan myös nyt ja tässä. Saatteko yhtään kiinni mitä tarkoitan? Tuntuu ihanalta ajatella, että kesä on tulossa. Tulen onnelliseksi kun mietin tulevia päiviä mökillä perheen kanssa tai reissua parhaiden ystävien kanssa, mutta en kuitenkaan istu tässä odottamassa niitä. Ja juuri tässä on ehkä yksi syy siihen, etten halua kamalasti suunnitella elämää eteenpäin: pelkään, että ne suunnitelmat saisivat minut elämään jossain muualla kuin tässä hetkessä, enkä haluaisi niin käyvän. Mutta jos jotain täytyy vastata niin odotan illan Stadin derby- ottelua, jota ollaan reilu tunnin päästä menossa katsomaan porukalla. En ole koskaan nähnyt yhtäkään kunnon jalkapallo-ottelua muualta kuin tv:stä, joten tästä tulee varmasti hauskaa!

 

 

Tavara/Tuote:

Aeropress kahvinvalmistuslaite.

Sain tuon laitteen lahjaksi yhden tulevan yhteistyön tiimoilta perjantaina, enkä ole sen koommin kahvia enää muuten valmistettuna juonutkaan. Mulla ei oo nyt enää pariin vuoteen ollut sellaista perinteistä kahvinkeitintä, vaan kahvi on tehty joko presso- tai mutteripannulla, ja se valmistusprosessi on ollut iso osa osa sitä kahvihetkeä. Usein kahvia on tullut keitettyä kuitenkin ihan liikaa, ja tuntuu aina yhtä surulliselta huljuttaa hyvää kahvia alas viemäristä. Tuolla Aeropressillä saan valmistettua juuri sen tarvitsemani yhden kupillisen. Ja kun kahvi on laadukasta (tai vaikka ei olisikaan) niin tuo laite valmistaa parhaat kahvi, mitä keittiössäni on juotu.


Ruoka:

Bonelessin Asian bbq – wingsit.

Olipa kerran sellainen viikko, kun tilasin tuon annoksen crispy fries:lla kotiin kolmena päivänä peräkkäin. Sen pituinen se.

 

Juoma:

Haluaisin vastata taas sellerimehun, koska se on tällä hetkellä juomista se, jonka hyvää tekevään voimaan uskon (heti kahvin jälkeen) kaikkein eniten. En osaisi enää edes kuvitella aamua ilman sellerin mehustusta. En ole varma olenko huomannut olossani mitään suurta muutosta (olen huomannut, mutta en voi olla varma että se johtuu juuri selleristä) mutta pidän siitä tunteesta jonka tuon mehun juomisesta saan.


Kirja: 

Viime viikolla en lukenut yhtään kirjaa, jos n.25 lastenkirjaa ei oteta lukuun. Ja nyt ymmärrän miksi viimeviikko tuntui vähän erikoiselta. Saan lukemisesta poikkeuksetta todella paljon voimaa. Pää täyttyy uusilla ajatuksilla, ja pyyhkii tieltään tunkkaiset ja urilleen uurtuneet mietteet. Lukiessani inspiroidun, innostun ja tunnen paljon ja kaikkea. Mutta ennen kaikkea lukeminen on mulle kuitenkin levähdyspaikka. Viime viikko otti voimille, ja olen varma että se johtui ainakin osin siitä etten lukenut mitään itselleni merkityksellistä.

 

 


Podcast:

Nonsense Vaalispessut

Suosittelen näitä jaksoja erityisesti sellaisille tyypeille, jotka eivät koe olevansa kovinkaan kiinnostuneita/perillä politiikasta, tai ajattelevat etteivät ymmärrä sitä. Tai niille, jotka ovat turhatuneita tai pettyneitä poliittisen järjestelmään. Ja niille, jotka eivät ole ajatelleet äänestää, mutta myös kaikille muille. Jaksoissa politiikka näyttäytyy helpommin lähestyttävänä ja ymmärrettävämpänä. Niiden perusteella pääsee myös vähän kärryille suurimmista puolueista; niiden arvoista ja agendoista, joka osaltaan varmasti helpottaa myös äänestyspäätöksen tekemistä.


Kauneudenhoitotuote:

Kora Organics Foaming Cleanser

Sain vajaa kuukausi sitten ab-kuurin hormonaalisen akneen. Noh, sain antibiootista koko yläkroppaan, erityisesti kasvojen alueelle, allergisen reaktion joka näytti ja tuntui n.37 x pahemmalta kuin se hormonaalinen akne. Kasvojen iho tuntui pitkään todella herkältä ja tämä putsari oli ainoa, joka oli sekä tarpeeksi tehokas että hellä samaan aikaan. Tässä putsarissa niin koostumus kuin mieti tuoksukin ovat sellaisia, etten muuttaisi niissä mitään. Kasvojen iho tuntuu puhdistuksen jälkeen pehmeältä ja kirkkaalta- hoidetulta. Tämä yhdistettynä Absolutionin cognac-sieneen on parasta mitä kasvojeni iho on hetkeen
kohdannut. Myös Kora Organicsin Noni Glow- kasvoöljy on myös ihana, ihana, ihana!


Vaate/asuste:

Löysin vaatekaapista muutama vuosi sitten &Other Storiesin alennuksista ostetun basket-laukun, jota käytin toissakesänä ihan maanisesti. En omista kuin muutaman laukun, ja käytän niitäkin harvoin. Olen se tyyppi, joka tunkee yleensä kaiken tarvitsemansa takin taskuihin. Nyt tuntuu taas huojentavalta käyttää laukkua ja päästä eroon takin taskuista pullottavista lapsen toppahanskoista, varahousuista ja jatkuvasta huolesta, että jotain on pudonnut matkan varrelle.


Biisi:

Coely – My Tomorrow

 

 

 


Viikon kohokohta:

Viime viikolla kävin tosi monta hyvää ja rakentavaa keskustelua niin poikaystävän kuin ystävienkin kanssa. En tiedä kuvittelenko, mutta viimeisen kuukauden aikana lukemillani kuinka olla piittaamatta paskaakaan ja parisuhteen tunnelukot- kirjoilla on ollut tosi iso parantava vaikutus elämääni. Ymmärrän itseäni paremmin, ymmärrän muita paremmin, osaan sanoittaa tarpeitani ja toiveitani aiempaa paremmin. Tuntuu, että jotain isoa on avautumassa.

Varasimme kahden ystävän kanssa matkan toukokuulle kaupunkiin, jossa meistä kukaan ei ole koskaan käynyt. Reissuun on vielä reilu kuukausi, ja hyvä niin. Toivon, että aika  matelee sillä rakastan erityisesti tätä yhdessä odottamista, suunnittelua ja hekumointia. Tunnetta siitä, että kaikki on vielä edessä ja samaan aikaan se kuitenkin jo tapahtuu mielessäni.

Kun Alba ei ole kotona, niin laitamme toisillemme usei  ääniviestejä. Aina silloin kun emme puhu face timea. Maanantaina sain Albalta läjäpäin ääniviestejä, joista viimeinen meni näin ”äiti, sit ku mä oon taas sun luona niin voisitko sä kertoa mulle kuinka susta tuli aikuinen ja miten sä oot aikuinen ja miten sä olit pieni ja kaikkea sellasta”. Ensin tuli vähän itku, sitten iski ylpeys, haikeus ja oma pienuus kaikki yhdellä kertaa.

 

Tietysti voin rakas lapseni, tässä nyt vain on sellainen pieni ongelma etten ole vielä ihan kasvanut aikuiseksi.

Maanantait on mulle usein viikon mukavimpia päiviä. Takana on yleensä hyvin levätty, liikuttu ja syöty viikonloppu. Viikon ensimmäisenä päivänä saan tehdä töitä kotona oman aikatauluni mukaan, vieläpä sitä itselleni kaikkein mieluisinta työtä eli kuvaamista. Eilinen oli kuitenkin harvinaisen tahmea. Huolimatta siitä, että viikonloppu oli ollut tosi mukava. Klassinen maanantai, sanoisi varmaan joku toinen. Ei huvittanut oikein mikään muu kuin vuorokauden mittaiset päiväunet. Skippasin aamiaisenkin, koska ei tehnyt mieli ja se jo itsessään on sellainen merkki, että siitä tietää että nyt ei mene kovin vahvasti. Tein töitä, mutten ollut tyytyväinen yhteenkään lopputulokseen. Vaihdoin olohuoneen järjestyksen kolme kertaa ja kuvittelin saavani sillä kodin feng shuit kohdilleen ja luovuuden kukkimaan. Niin ei tapahtunut. Nurkista löytyi vain järkyttävä määrä pölyä (oikeasti järkyttävä. En ymmärrä mikä tätä asuntoa vaivaa. Imuroin liki päivittäin ja pesen lattiatkin usein kaksi kertaa viikossa ja silti villakoiria kirmaa vastaan ihan jatkuvasti..) ja likaa, joka oli tietysti pestävä pois.

 

Olin jo aiemmin viikolla varannut illaksi reformer pilates- tunnin yhdessä ystävän kanssa. Mietin sitä iltapäivällä, ja ajatuskin ahdisti. Ei kiinnostanut yhtään. Niin paljon mieluummin olisin vain käpertynyt sohvalle ja surkutellut niin omaani kuin maanantainkin surkeutta. Mutta mentävä oli, koska sovitut asiat ovat sovittuja asioita. Ja hyvä niin. Fiilis tunnin jälkeen oli ihan toinen. Kuudenkymmenen minuutin aikana mentiin sieltä tunneskaalaan mollipäädystä sinne aivan toiseen päätyyn. Olo oli ihan voittamaton, pitelemätön.

Jos en ole muutamaan vuoteen muistanut sitä, kuinka valtava voima liikkumisella on myös mielialan kohentamiseen, niin nyt taas muistan. Enkä ajatellut antaa itseni sitä unohtaa. Huolimatta siitä, että tuo laitepilates on melko hintava harrastus, niin 25€ on kuitenkin aika pieni hinta onnellisuudesta ja voimaantumisesta. Siitä, että uskoo itseensä ja muihin. Maksan sen ilolla jatkossakin jokaisesta tunnista. Tälle viikolle niitä on kalenterissa kolme. Ja siksi tiedän, että tästä viikosta tulee hyvä.

Tuote:

Ella’s Kitchen puristettavat smoothiet

Meillä on tosiaan suhteellisen pitkä matka päiväkodilta kotiin (1,5h julkisilla), ja varmaan jokaiselle julkisessa pienten lasten kanssa matkustaneille on tuttua se tuskanhiki, joka alkaa norua pitkin selkää kun lapsi sekoaa täyteen ahdetussa ratikassa. Minua itseä se lapsen meteli ei niinkään häiritse, tiedän että hän on väsynyt, eikä kykene säätelemään tunteitaan aikuisen tavoin, mutta tunnen ne kanssamatkustajien katseet hikisessä selässäni, ja tiedän kuinka moni heistä toivoo, että hiljentäisin lapsen heti, enkä hetken kuluttua. Miellyttävä se tilanne ei siis ole. Kaikkia väsyttää ja turhauttaa. Se, että istuu joka päivä kolme tuntia julkisissa on tehnyt sen, että yritän tehdä kaiken voitavani, jotta kumpikaan meistä ei olisi väsynyt eikä kiukkuinen kun matkustamme. Näiden smoothieden avulla on estetty niin monta nälkäkiukkua ja tuskanhiki-karpaloa.

Kirja:

Kani, joka tahtoi nukahtaa.
Tämä lastenkirja on tehnyt lapsen nukahtamisesta niin paljon helpompaa. Kuuntelemme tämän saman kirjan nykyään aina iltaisin minun lukemani iltasadun jälkeen, ja lapsi on joka kerta nukahtanut ennen kuin 15 minuuttia on tullut täyteen. Nukahdan tähän kirjaan usein itsekin, sillä lukijan ääni on meditatiivisen rauhoittava ja satu on niin tylsä ettei sitä voi kuunnella tuntematta suurta halua nukahtaa. Suosittelen kaikille, mutta erityisesti energisille lapsille ja heidän väsyneille vanhemmilleen.

 

Kauneusuote:
Atopik Balance Akne – hoitogeeli

Kuten e-pillereitä lopettaessa vähän pelkäsinkin, on iho ajautunut ihan todella surkeaan kuntoon viimeisten parin viikon aikana. Suurimpana apuna tämän hetkisen ihon hoidossa on ollut Atopikin Akne -hoitogeeli. Levitän sitä kasvoille pipetillä niihin kohtiin, jotka sitä vaativat. Hoitogeelin antimikrobisen salisyylihapon kuorivat ominaisuuden vähentävät epäpuhtauksia, jonka lisäksi tuote myös kuivattaa ja puhdistaa epäpuhtauksia ja tulehtunutta ihoa. Yleensä jo aamulla ero illan ihoon on silmin havaittava.

Applikaatio:
Bookbeat

Olen hurahtanut äänikirjoihin nyt ihan täysin. Minulla ei varmaan koskaan lukiessa ole ollut samaan aikaan monta kirjaa kesken, mutta kuuntelemalla se kyllä onnistuu. Tällä hetkellä kuuntelussa on Michelle Obama, Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu, Idiootit ympärilläni, ja Sapiens ihmisen lyhyt historia sekä Miksi nukumme.
Tästä linkistä saatte muuten yhden ilmaisen kuukauden Bookbeatiin. Erityisen nerokkaalta ja omaa arkea helpottavalta tuntuu se, että joku toinen lukee lapselle, edes toisinaan, iltasadun puolestani. Lapsi nukahtaa yleensä huomattavasti nopeammin, sillä aina kun luemme fyysistä kirjaa haluaa hän nähdä kuvat,ja istua vieressäni joten uni ei koskaan tuu kirjaa lukiessa vaan vaikkapa vasta tunti sen loppumisen jälkeen, mutta jonkun toisen lukiessa uni yllättää jo aiemmin, mikä on tietysti ihanaa ja pidentää sitä aikaa, joka minulla on vain itselleni. Ja niille omille äänikirjoilleni, heh. Lisäksi koti ei varmaan vielä koskaan ole ollut näin siisti ja puhdas kuin nyt, sillä kirjaa kuunnellessa mikään kotiaskare ei tunnu ollenkaan niin vaivalloiselta. 

Vaate:
&Other Storiesin taivaansininen neule, jota olen käyttänyt vähintään joka toinen päivä sen ostamisesta lähtien. Tukan ja kasvojen väri näyttää siinä neuleessa paremmalta, kuin missään toisessa omistamassani yläosassa.

 

 

Biisi:

Hozier – Take me to church

&

Anna Naklab – Supergirl

Muisteltiin muutama päivä sitten videoiden ja kuvien voimin erästä ystävien kanssa tehtyä mökki-viikonloppua, ja tämä kappale oli niihin aikoihin meidän kaikkien voima-anthem. Se kävi aika nopeasti selväksi, kun kuunteli viikonloppuna kuvattuja videoita. Niissä noin 70% taustalla soi tämä Naklabin Supergirl. Kuuntelin sen tuona kesänä puhki, mutta nyt se tuntui taas raikkaalta, uudelta ja voimaannuttavalta.

Podcast:

Auta Antti! 2.kausi alkoi perjantaina, joten tietysti se.

Elämä tuntui vähän tyhjältä podcastin ollessa tauolla, mutta nyt taas siltä että kaikella on merkitys ja maailma on täynnä hyviä ihmisiä ja kaikki järjestyy ja minä pystyn ja niin sinäkin.

Elokuva:

Green Book

Kävimme eilen illan viimeisessä näytöksessä katsomassa Green Bookin, ja voi itku kuinka ihana se oli. Ja hauska. Nauroin ääneen niin monessa kohtaa, että sekosin laskuissa (yritin oikeasti laskea, sillä en yleensä koskaan naura videoita/elokuvia/sarjoja katsoessani tai lukiessani – korkeintaan hymähtelen, vaikka asia olisikin mielestäni todella hauska). Naurattamisen lisäksi tuo elokuva myös liikutti. Erityisesti Viggo Mortensenin roolisuoritus Tony Lip:nä sai sydämen hykertelemään niin monta kertaa. Elokuvan kantava voima on sen riemastuttava dialogi, ja kahden miehen kaunis tarina ystäviksi kasvamisesta ja ennakkoluulojensa hylkäämisestä.  Ihana, ihana elokuva. Mene ja katso, jos et vielä ole.

Viikon kohokohta:

 

♡ Meillä on poikaystävän kanssa varsin rajallisesti yhteistä aikaa. Olemme jo pitkään haaveilleet siitä, että olisi aikaa ja mahdollisuus harrastaa yhdessä jotain. Tällä hetkellä sellaista mahdollisuutta ei oikein ole, mutta yhteisen harrastuksen puutteessa päätimme aloittaa yhteisen rutiinin. Poikaystäväni tutustutti minut tähän Wim Hof – metodiin ja myi sen minulle kertomalla, että metodin avulla en tulisi kärsimään flunssasta enää koskaan. Liittyi metodin noudattamiseen varmaan muitakin positiivisia tuloksia, mutta kun tuntuu etten ole vuoteen juuri muuta tehnytkään kuin kärsinyt flunssasta, niin tuo flunssan karkotus oli niistä se kaikkein tärkein. Metodiin kuuluu meditaation ja joogan lisäksi spesifi hengitysharjoitus ja sitä seuraava jääkylmä suihku. Ensimmäisen harjoituksen jälkeen olo oli liki maaginen. Keho tuntui vireältä, ja ajatus oli kristallin kirkas. Oli autuas ja pystyvä olo. Mutta jo muutaman päivän päästä aloin ärsyyntyä hengitysharjoituksiin, en pystynyt keskittymään vaan tunsin vain kuinka ärsytys kasvoi rintakehäni alla. Päätinkin, ettei hengittäminen selvästi ole minun juttuni, mutta muissa rutiineissa aion kyllä pysytellä. Erityisesti jääkylmät suihkut ja jooga ovat tulleet jäädäkseen. Tämä yhteinen rutiini on ihana, ja ehdottomasti yksi viikon kohokohdista.

♡ Perjantaina meitä vastapäätä bussissa istunut vanhempi nainen, joka sanoi lähtiessään meidän olevan ihastuttava parivaljakko. Hymyilytti sekä minua, että Albaa, ja tuo hyvä fiilis piti otteessaan koko viikonlopun. Hassua, miten iso vaikutus ihan pienen pienillä ystävällisillä eleillä ja sanoilla voikaan olla.

♡  Ex- mieheltä saatu viesti, jossa luki kaikessa yksinkertaisuudessaan vain Olet hyvä äiti.
Mikään positiivinen palaute ei koskaan tunnu yhtä hyvältä, kuin se jonka saa äitinä olemisestaan.