Sinulle, äidiltä

Parempaa ja haastavampaa (aina toisinaan myös hermoja raastavampaa) kuin mikään muu, on olla sinun äitisi. Ennen sinua en olisi koskaan uskonut mihin kaikkeen pystyn yhdellä kädellä. En olisi koskaan uskonut, että pystyn tiskaamaan, siivoamaan, pesemään pyykit ja keittämään aamupurot yhdessä puolituntisessa. Ilman sinua en tietäisi miltä tuntuu olla niin ylpeä jostain, että sen haluaisi kertoa tässä maailmassa jokaiselle vastaantulijalle. En tietäisi miltä tuntuu, kun melkein vuoden suhteellisen yksipuolisen hoivaamisen jälkeen ensimmäistä kertaa kiedot pienet, pulleat kätesi kaulan ympärille ja kuiskaat ”äiti lakas”. En tietäisi että ensin voi toivoa ja odottaa kaksi tuntia, että nukahtaisit ja sitten kun se viimein tapahtuu voi alkaa toivoa, että heräisit. On jo ikävä, jota täytyy lievittää katsomalla puhelimesta kaikki ne 136 päivän aikana kuvattua videota sinusta. En tietäisi miltä tuntuu nähdä omasta jo aika tutusta puolisosta jotain kokonaan uutta ja hienoa, rakastua vielä lisää vaikkei uskonut sen edes olevan mahdollista. En tietäisi miltä tuntuu katsella kahta elämänsä suurinta ihmistä kikattamassa yhdessä sohvalla. En tietäisi miltä tuntuu, kun pitkän työpäivän jälkeen tulee kotiin, avaa oven ja näkee kuinka kasvosi sulavat maailman kaikkeuden aidoimpaan hymyyn ”äiti tuli!” Tuntuu kuin sata aurinkoa paistaisi samaan aikaan. Aina toisinaan ajattelen, etten tiennyt oikeastaan juuri mistään juuri mitään ennen sinua. Olet niin hieno ja samalla hauras. Tiedän, ettei minulla ole sinulle mitään muuta annettavani kuin rakkautta. Tiedän, että se riittää. Yhdessä voimme oppia kaiken muun.

Vaikka aina toisinaan minusta tuntuu, että sinä kyllä tiedät jo kaiken.

4 Comments
  • sara ellie isabella
    Posted at 17:21h, 09 toukokuun Vastaa

    ihana <3

  • Minna
    Posted at 21:47h, 09 toukokuun Vastaa

    Olipa ihana teksti! Taisi vähän mennä roskakin silmään kun on itsekin tätä aihetta tullut viime aikoina pohdiskeltua. ;)

  • Kiitos
    Posted at 23:01h, 06 kesäkuun Vastaa

    Hei!
    Ihan todella harvoin kommentoin mihinkään blogiin mitään vaikka niitä lähes päivittäin selailen mutta nyt tuli hirveä tarve kirjoittaa. Kirjoittaa ja kertoa kuinka löysin tämän blogin vasta hetki sitten Elisan blogin kautta ja kuinka jäin heti koukkuun ja ahmin postauksia toisensa jälkeen putkeen.

    Se, miksi kommentoin tähän postaukseen on että tuli kyyneleet silmiin tätä lukiessa. Niin kauniisti kirjoitettu!!

    Mutta tosiaan kommentilla halusin sanoa, että vaikutat todella aidolta, jalat maassa olevalta tyypiltä. Sain itelleni hurjan hyvän mielen sun juttuja lukiessa (kyyneleetkin oli hyvästä :)). Jatka samaan malliin, sait ainakin yhden vakkarilukijan just lisää! :)

    • Sanni
      Posted at 09:52h, 12 kesäkuun Vastaa

      No nyt tuli mullakin itku! Miten ihana kommentti, kauniita sanoja. Oon niin hyvilläni, että oot löytänyt tänne. Ihanaa ajatella, että täällä käy tuollaisia huipputyyppejä näitä juttuja lukemassa. Sata sydäntä sulle päivän (tai siis useiden päivien) piristyksestä.

Post A Comment