Kolme asiaa x 15

Emmi haastoi minut tekemään tällaisen 3 asiaa ihan tosi monesti – listauksen. Ja minähän tietysti tartuin siihen, kuin hukkuva pelastusrenkaaseen sillä juuri tänään(kään) päässäni ei liiku juuri muuta, kuin ajatuksia siitä mitä kaikkea söisin tänään. Ja huomenna. Lauantaina ja sunnuntainakin olisi kiva vähän jotain erityistä laittaa.,. Kiitos siis tästä Emmi, teit juuri mulle isomman palveluksen, kuin ehkä uskotkaan.

image

3 asiaa, joista pidän…

Uskomattoman vaikeaa kertoa vain kolme asiaa, kun on sellainen tyyppi joka tykkää  vähän kaikesta. Yritetään. Ja tietenkään tänne ei nyt päädy ne kaikkein itsestäänselvimmät asiat, koska muuten tämä koko listan melkein kaikki kohdat voisi täyttää vähän eri variaatioilla näistä kolmesta: perhe, ystävät ja terveys. Mutta kaikki te varmasti tiedätte, että siinä asiat, joista pidän kaikkein eniten. Mutta niin siihen itse asiaan. Listaan tähän nyt kaikki ne ensimmäisenä mieleen juolahtaneet asiat.

Lentokoneet. Ok. Tällä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että rakastan matkustamista. Ja lentokoneeseen noustessaan on yleensä aina matkalla jonnekin. Joko kotiin tai ihan muualle. Rakastan lentämistä. Pidän aivan kaikesta siihen liittyvästä; lentokentistä, odottamisesta, koneessa istumisesta (en ehdi kyllästymään edes 15 tunnissa), lentokoneiden tarjoiluista (ei oikeastaan väliä mitä kuraa siellä tarjoillaan, koneessa kaikki maistuu aina vähän paremmalle), nousuista, laskuista ja siitä, ettei sieltä pääse pois kesken matkan.

Kahvi. Tätä kirjoittaessa kello on 6.18 aamulla ja kahvi on ainoa asia, jota ajattelen. Aloitan sen ajattelemisen yleensä jo heti illalla sänkyyn mennessäni. Juon ehkä kaksi tai kolme kuppia päivässä, joskus viisikin, mutta nautin niistä sellaisella hartaudella että! Työkaveritkin naureskelevat jo, että ”Sanni on kyllä maailman helpoin tehdä onnelliseksi: ei tarvi kuin ehdottaa, että pitäiskö keittää kahvit” Se kertonee ihan riittävästi.

Nousuhumala. Tätähän ei tosin ehkä saisi tai kannattaisi ääneen sanoa, mutta koska Rosa Meriläinen, tuo yksi maailman viisaimmista naisista, sen jo sanoi. Niin uskallan sanoa minäkin. Tarkoitan sitä oloa, joka tulee ehkä kahdesta viinilasista. Sellainen kupliva tunne siitä, että pystyy melkein mihin vaan. Kaikki tuntuu ja näyttää vielä vähän aavistuksen aiempaa paremmalta.

3 asiaa, joista en pidä…

Kaupassa käyminen. Onneksi on Roma, joka hoitaa tämän homman 98%sti, jotta minun ei tarvitse.

Ihmiset ja asiat, jotka eivät olekaan sitä, mitä antavat ensin ymmärtää olevansa. Viime aikoina olen taas tullut muistutetuksi siitä, että kaikki ei aina todellakaan ole sitä, miltä näyttää. Eikä edes välttämättä sitä, miltä tuntuu. Kamalinta on, kun huomaa erehtyneensä jonku ihmisen suhteen niin totaalisesti, ettei se melkein edes ole totta. Olen vielä aina jotenkin kuvitellut lukevani ihmisiä hyvin…

Sängyssä makaaminen aamuisin herätyskellon soimisen jälkeen. Ei, ei ja ei. Ihan hirveää. Sieltä sängystä on pakko nousta heti, tai muuten koko aamuun ja päivään tulee ihan lusmuilija-olo.

imageimage

3 asiaa, joita tein viikonloppuna…

Viime viikonloppuna olin vielä vähän puolikuntoinen, enkä tehnyt muistaakseni juuri mitään.Vanhojen muistelun sijaan voisinkin kertoa, kolme suunnitelmaa tulevalle viikonlopulle.

Juhlin. Skippaan kuitenkin Blog Awardsit, koska silloin on eräät toiset tärkeät juhlat. Lauantaina taas juhlitaan hyvän ystäväni ja tämän poikaystävän uutta, järkyttävän kaunista kotia.

Juoksen. En kuitenkaan ehkä niiden juhlien jälkeen. Tai itse asiassa hyvin todennäköisesti myös silloin. Koska oikeastaan aina jossain vaiheessa iltaa tulee pakottava tarve päästä vaan äkkiä kotiin, ja aika usein juoksen viimeisimmät satametriset kotiin. Mutta siis.. Nyt en kuitenkaan oikeasti tarkoittanut juoksemisella sitä, vaan ihan rehellistä lenkkiä. Tuolla noin raikkaassa ulkoilmassa. Perjantaille suunnitteilla yksi ja sunnuntaille toinen.

Herätä viimeistään kello kahdeksan joka aamu. Myös niiden juhlien jälkeen. Melkein mistään ei tule yhtä masentava olo, kuin pitkään nukkumisesta. Päivän onnistuneisuus on suoraan verrannollinen siihen kuinka aikaisin on noussut sängystä. Ja mitä enemmän asioita voin illalla luetella tehneeni, sitä onnellisempi olen. Kyllä.

3 asiaa, jotka osaan…

Kuunnella. Uskon ainakin, että olen hyvä kuuntelemaan. Ainakin muistan aina aivan kaiken minulle kerrotun pienintä yksityiskohtaa myöten. En unohda mitään. Koskaan. En vaikka aika usein saattaisin haluta.

Keskustella. 

Sytyttää saunan. Pidän tätä ehdottomasti suurimpana lahjanani. Ja juuri tästä talentista olen kyllä kaikkein ylpein. Sytytän saunan yhdellä tulitikulla – aina. Ja lämmitän sen paremmin ja tasaisemmin, kuin kukaan muu. Ok. Isä ja nuorin veljeni ovat myös ihan kelpoja saunan lämmittäjiä. 

3 asiaa, joita en osaa…

Tehdä kahta asiaa samaan aikaan. Aivan sula mahdottomuus. En osaa edes kuunnella samaan aikaan, kun teen jotain muuta. Onneksi sain Elisalta synninpäästön tästä asiasta, ei edes kuulemma kannata yrittää tehdä kahta, tai ainakaan sen useampaa, asiaa samaan aikaan.

Kertoa hyviä juttuja niin, etten nauraisi niille itse maailman eniten ennen kuin kukaan edes tajuaa mistä puhun. Paitsi Ruusa, tietysti. Vanhin ystäväni, joka tajuaa homman aina suunnilleen jo ensimmäisen sanan kohdalla. Riittää, että ehdin sanoa muistatko ku.,. ennen kuin kuolen nauruun, ja Ruusa hyvin todennäköisesti muistaa ja tietää kyllä aivan tasan tarkkaan mistä puhun.

Siivota niin, ettei siihen menisi viittä tuntia. Mulle käsite pieni siivous on ihan absurdi. En edes tiedä miten se on mahdollista. Jos siivotaan, niin siivotaan kunnolla. Kaikki kaapit, komerot ja kirjahyllyt, lattiat, katot ja listat. En pysty lopettamaan ennen kuin tiedän, että aivan kaikkialla, aivan jokainen tavara on aivan juuri oikealla paikalla.
Paitsi ehkä joskus silti pystyn…

3 asiaa, jotka haluaisin osata…

Soittaa pianoa ja laulaa. En tiedä miksi, mutta olen haaveillut siitä niin kauan kun muistan. Tunnen järkyttävän suurta ihailua aina kun joku istuu pianon ääreen ja osaa oikeasti soittaa sitä. Jos minä osaisin, en luultavasti koskaan mitään muuta tekisinään. Haaveilen myös siitä, että osaisin laulaa. Tai siis kyllähän mä ihan nuotissa pysyn, mutta haaveilen sellaisesta pysäyttävästä äänestä. En niinkään mistään suurista esiintymislavoista, vaan siitä että Restroomissa mun lauluvuorolla koko paikka menisi ihan hiljaiseksi, että DAYMN YOU GIRL!
Että ihan sellaisia haaveita kuulkaas…..

Tehdä hiuksilleni muutakin kuin sitoa ne ponnarille tai suoristaa. Haluaisin osata tehdä niihin ainakin lettejä, joskus ehkä laineitakin. Puoliponnarikin voisi olla kiva. Olen kyllä yrittänyt. Lukuisia kertoja. Epäonnistunut aivan yhtä usein.

Olla tehokas. Sellainen joka hoitaa asiat ihan noin tuosta vain. Mun mieli harhailee siellä täällä. Saatan aivan hyvin käyttää jonkin tietyn asian hoitamisen/tekemisen ajatteluun kolme tuntia, vaikka sen asian olisi voinut hoittaa puolessa tunnissa. Tähän tehokkuuteen on tosin nyt pakko opetella, sillä minulla tulee jatkossa olemaan tasan 3,5 tuntia neljänä päivänä viikossa aikaa hoitaa aivan kaikki mahdolliset asiat.

image image

 

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä…

Siivota vaatehuone ja laittaa sieltä kiertoon kaikki, mikä ei tunnu enää hyvältä. En ymmärrä miten, mutta niin vaan sinne on taas kertynyt kaikkea sellaista, mitä ei tule koskaan käytettyä. Ja niiden sellaisten vaatteiden näkeminen aiheuttaa joka kerta piston tuolla jossakin. Haluan niistä eroon. Niin pistoista kuin turhista tavaroistakin.

Hoitaa tänään yhden kolmetuntisen aikana: lääkäri, yhdet kuvaukset ja kaksi postausta. Kaikki asiat tapahtuvat tietysti ihan eri puolella kaupunkia, niin että pelkkiin matkoihin menee reilusti yli tunti.

Ryhtyä yrittäjäksi. Se pitäisi oikeastaan tehdä heti tänään, mutta pelkästään tuon asian ajatteleminen tuntuu niin työläältä, että menee vielä todennäköisesti viikko ennen kuin saan tehtyä asian eteen mitään. Ja todennäköisesti koko homman hoitaa sitten 15 minuutissa.

3 asiaa, joita stressaan…

Alban syöminen. Tai siis se, että tämä ei syö. Mikään ei saa minua tällä hetkellä yhtä stressaantuneeksi, huolestuneeksi tai murheelliseksi kuin se, että suunnilleen joka toinen päivä tuo pieni päättää vain olla syömättä, Huh. Nytkin kurkkua kuristaa, kun edes mietin koko asiaa. Miksi kukaan haluaisi kieltäytyä syömisestä? En tajua.

Raha. Tai oikeammin ehkä se, etten ehkä koskaan opi käyttämään sitä järkevästi.

Iho. Kerroinkin jo ehkä jossain, että sain sitten aknen näin 28-vuotiaana. Voin kertoa, että hieman on ollut hankaluuksia yrittää olla asian kanssa sinut. En todellakaan ole. Ja harmittaa huomata, kuinka paljon tämä asia vaikuttaa fiilikseen ja kaikkeen olemiseen. Rehellisyyden nimissä voin kertoa, että tekisi mieli vain pysytellä kotona katseilta piilossa.

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan…

Tanssiminen. Parasta, mitä voi tehdä yksin. Tai isossa seurassa. Elin elämästäni kaikki ensimmäiset 20 vuotta tanssimatta. En koskaan edes kokeillut, en yksin ollessani, enkä seurassa. Ehkä sillä, ettei myöskään sellaista tanssittavaa musiikkia ”saanut” kuunnella oli jotain tekemistä asian kanssa. Kun ensimmäisen kerran annoin itselleni luvan tanssia, ajattelin että se olisi takuulla jotain aivan järkyttävän hankalaa. Jotain, mitä ei olisi enää ikinä mahdollista oppia, kun sitä ei ollut vielä siihen mennessä koskaan edes kokeillut. Mutta mitä vielä; musiikkihan menee suoraan tuonne jonnekin. Pakottaa liikkumaan. Nykyään mulla on todella suuria hankaluuksia edes pysytellä paikoillaan, jos jossain soi musiikki. Jos voisin, niin en juuri tekisi muuta kuin tanssisin.

Nauraminen. Siis se sellainen, joka ei lopu millään. Ei edes silloin, kun sen olisi hyvä loppua. Kaikkein parasta on saada jakaa se kokemus jonkun toisen kanssa, vaikka ihan mä kyllä tykkään yksinkin nauramisesta. Ruusa on kuitenkin ehdottomasti parasta nauruseuraa; ymmärtää, ettei se sellainen kohtaus varsinaisesti vaadi edes mitään oikeasti hauskaa.

Käveleminen. Meren rannassa ihan erityisesti, niin että kuulee kuinka aallot lyövät rantakallioihin, mutta kävely ihan muutenkin. Ajatukset kirkastuvat kävellessä, keho rentoutuu ja oikeastaan koskaan ajatukset eivät ole olleet niin solmussa etteivätkö ne pitkän, rauhallisen kävelyn jälkeen olisi olleet selkeitä ja suoria.

image

image

3 asiaa, joista puhun usein…

Alba. Roman kanssa ei juuri muusta puhuttakaan heh. Ehkä pitäisi. Jännä miten tuosta tyypistä puhuminen ei vaan koskaan ala kyllästytä. Kaikkea sen tekemistä ja sanomisia katselee sellaisten ylpeyden kyllästämien lasien läpi, että aivan kaikki tuntuu aivan tosi ihmeelliseltä.

En juuri puhu koskaan mistään muusta.
Vai mitä ystävät?

image

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle…

Mustat nahkahousut. Ovat ehkä jo kolme vuotta vanhat ja edelleen parasta, mitä vaatekaapissani on. Sopii aivan kaiken (paitsi nahkatakin) kanssa. Kesän jälkeen ei haittaa yhtään, että ilmat viilenevät silmä saa taas änkeytyä noihin housuihin.

Hupparit. Mitä isompia sen parempi. Hupusta ehdoton plus. Saa piilotella tätä ihoa sen uumenissa.

Nilkkoihin asti ulottuva kamelitakki. Ostin pari vuotta sitten L-kokoisena. On lämmin kuin mikä ja tekee asusta kuin asusta vähän skarpimman.

3 asiaa, joita en pue päälleni…

Valkoisia saappaita. Melkein kaiken muun voisin kuvitella kyllä pukevani päälleni.

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia…

Uuden sohvan. Joku vaalea olisi kiva. Suuri, mutta siro. Sellainen johon mahtuisi koko perhe ja ainakin neljä kaveria. Hinta mieluummin halvempi kuin kalliimpi, mutta ei silläkään niin väliä kunhan olisi sellainen että tykkäisin siitä vielä kahdenkymmenen vuodenkin päästä.

Ulkoinen kovalevy. Koneeni on täynnä, että pelkästään jonkin ohjelman avaaminen vie noin 20minuuttia. Voitte siis kuvitella kuinka paljon aikaa päivästä käytän siihen, että vain odottelen jonkin asian tapahtuvan. Kasvattaa kyllä pinnaa kummasti. Mutta tehokkuuden kannalta voisi silti olla hyvä hankkia se kovalevy.

Uusi laukku. Joku suurehko. Sellainen johon mahtuisi iisisti sekä kamera, että läppäri. Joka olisi muuta kuin kangaskassi. Ajaton, ikuinen ja mielellään nahkaa.

3 asiaa, joista unelmoin…

Että saisi aina tehdä sellaisia töitä, jotka eivät juuri töiltä tunnu.

Vuodesta ulkomailla perheen kanssa. Jossain sellaisessa paikassa, jossa voisi surffata joka päivä, eikä koskaan tarvisi pukeutua kuin bikineihin.

Euro Jackpotin päävoitosta. Tällä voisin mahdollistaa mm.tuon edellisen. Ja saisin mukaan myös muutamat ystävät. Tai siis kaikki. 90 miljoonalla saa jo kaikenlaista. Voisin maksaa kaikkien sukulaisten ja tuttujen asuntolainat, ostaa itselle kymmenen asuntoa, palkata kuvaajan ja kokin.

3 asiaa, joita toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa…

Euro Jackpot päävoitto osuu kohdalleni. Lottoamatta se on kuitenkin aika todennäköistä. Suunnilleen yhtä todennäköistä kuin lottoamalla.

Donald Trumpetisti häviää vaalit. Toisaalta en kyllä ole edes ihan varma milloin ne vaalit ovat. Ehkä ne eivät edes ole missään lähitulevaisuudessa, vaan todennäköisesti vasta joskus vuonna 2028. Amerikan tyyliin kampanjointi on kuitenkin hyvä aloittaa jo silleen hyvissä ajoin.

Löytyy apu tähän ihoon. Ihan rehellinen jos olen, niin se on ehkä suurin unelmani tällä hetkellä. Miettikää.

image

Siinäpä ne. Tämän saman tehköön kaikki ne ketkä eivät juuri nyt keksi mitään parempaakaan kirjoitettavaa. Vaikka toisaalta kyllä aika mielelläni näkisin ainakin Toimiston Muijien listat. Sara, Elisa ja Annika – olkaapa hyviä.

Tags:
,
15 Comments
  • happy
    Posted at 15:26h, 13 lokakuu Vastaa

    Sun postauksia on aina niin mukava lukea, ihanan rehellisiä! Kiitos näistä! :)

    • Sanni
      Posted at 18:42h, 13 lokakuu Vastaa

      Ja kiitos sulle tuhannesti kommentista, tällaisia on ihana lukea!

  • Amanda
    Posted at 17:40h, 13 lokakuu Vastaa

    Ai vitsit, kiitos tästä! Tän lukemisessa meni varmaan yhteensä 40 minuuttia, kun välillä jostain sanasta inspiroituneena harhailin pinterestin, oman muistivihkon ja haaveilevana ikkunasta ulos tuijottelujen välillä. Oon tällaisten yksityiskohtien suuri ystävä.

    • Sanni
      Posted at 18:42h, 13 lokakuu Vastaa

      Hahah ihana kuulla! Mä oon samanlainen pienten yksityiskohtien ystävä.

  • Elina
    Posted at 18:23h, 13 lokakuu Vastaa

    Tiedän niin tuon aknen aiheuttaman ajatusmaailman! Se kurkistaa joka peilistä, keskustelu kumppanin ajatuksista (näin kuvittelen) ja itsetunto on koetuksella. Pakkelikerros naamalla ei myöskään auta asiaa yhtään.
    Sain kasvojani rauhoitettua Exuviance tuotteilla ja sarjana niiden happohoidoilla. Raskausaika rauhoitti näppylät mutta kukkimista havaittavissa jälleen. Tällä hetkellä apuna tehokkaampi putsari + Kosteuttava kasvovesi on ihan must!
    Tsemppiä ja sinniä!
    Koukuttavan ihana blogi sulla!

    • Sanni
      Posted at 18:41h, 13 lokakuu Vastaa

      No just näin. Tuntuu, ettei kukaan enää edes näe mussa muuta kuin sen ihon.
      Itse ajattelin kokeilla pHformula – kasvohoitoa, niistä kuulemani mukaan tosi moni saanut apua.
      Toivotaan parasta.
      Ihanaa kuulla, että oireet saa kyllä helpottumaan.

      • Ina
        Posted at 07:48h, 18 lokakuu Vastaa

        Meinasinkin just suositella pHformula hoitoja sulle! Itse kävin keväällä ehkä 7 kertaa ja käytin niitä sarjan tuotteita, ja se kyllä toimi. Mulla oli vielä tosi pahaksi mennyt akne, joten arpia toki on jäänyt mutta muuten iho on nyt lähes finnitön ja sata kertaa paremmassa kunnossa. Aika kallista lystiähän tuo on mutta uskon että jokainen, joka saa avun akneen voi sanoa sen olleen jokaisen sentin arvoista! Mä kävin Herttoniemessä Adelein hoitolassa, suosittelen lämpimästi :)

  • Helena
    Posted at 18:29h, 13 lokakuu Vastaa

    Voin samaistua iho-ongelmaasi. Minullekin puhkesi akne yli kolmikymppisenä, nyt se on onneksi pois. Monia eri aoneita ja lääkkeitä kokeilin, mutta niistä ei ollut apua. Kävin ihotautilääkärillä, kosmetologilla…Lopulta menin taas kerran kosmetologille. Otin neljä kertaa happokuorinnan. Kosmetologi käytti bion tuotteita, joita käytän edelleen. Finnini ovat nyt pysyneet pois yli puoli vuotta. Suosittelen.

    • Sanni
      Posted at 18:44h, 13 lokakuu Vastaa

      Hei mahtavaa, juuri tätä happokuorintaa olinkin jo vähän ajatellut. Moni tuttu ainakin on saanut tällä hyviä, pysyviä tuloksia.Joten sitä siis kokeilen seuraavaksi. Kiitos tsempeistä ja toivosta :)

  • Anna
    Posted at 09:40h, 16 lokakuu Vastaa

    Hei!

    Ehdottomasti suosittelen gluteenitonta, maidotonta ja sokeritonta ruokavaliota aknen hoitoon. Happokuorinnoista ym voi saada hetken apua, mutta ruokavaliomuutoksells moni pääsee vaivasta kokonaan eroon. Vaatii vähän sinnikkyyttä ja kannattaa muutama viikko kokeilla toimiiko. Maria Nordin on mm. kirjoittanut aiemmin aiheesta ja hoitaa omaa akneaan näin. Ystävälläni ollut myös paha aikuisiän akne ja kuukauden ruokavaliokokeilun jälkeen lähti helpottamaan. Nykyisin jos syö viljoja heti alkaa naama kukkia uudelleen eli selvä homma. Oot ihana ja tsemppiä!

  • hettys
    Posted at 14:47h, 16 lokakuu Vastaa

    TSEMPPIÄ IHO-ONGELMIIN! itse luonnonkosmetiikkaa suosivana, näkisin että joku hyvä kosmetologi (esim IHOHOITOLA LUPAUKSEN TANJA) voisi sua auttaa. Häneltä löytyy niin upea sarja kuin Esse, joka perustuu probiootteihin ja prebiootteihin. Mitään kemiallisia tai liian rankkoja kuorintoja välttäisin viimiseen asti. Pitkäjänteisyydellä ja reippaalla asenteella lähtisin asiaa hoitamaan. Mikään voide tai hoito ei automaattisesti tuo ratkaisua. Kannattaa suhtautua iho-ongelmiin holistisemmin koska usein ongelma on myös henkinen, enkä tarkoita sitä harmitusta joka niistä nousee vaan sitä että joskus iho ongelmat johtuu henkisestä kuormituksesta jne. Stressi pahentaa asiaa joten sille tekisin ensimmäiseksi jotain. Jooga, reiki-hoito tms. Itse 2,5-vuotiaan pienen tytön äitinä haluan pitää huoli myös itsestäni ja huomaan myös kuinka iho ongelmat usein on ne jotka eniten rassaa. Se säteilee koko perheeseen. Sen kierteen olen katkaissut hyvillä tuotteilla ja reiki-hoidolla. Lisäksi positiivinen asenne auttaa! Paljon tsemppiä!

  • Elina
    Posted at 21:10h, 16 lokakuu Vastaa
  • Marit
    Posted at 00:33h, 18 lokakuu Vastaa

    Eiikäää olispa emojeissaki semmonen naurusta kierivä ukkeli niinkö joskus Messengerissä oli! Laittasin niitä niin niin niin monta😂 Olen ennenki kommentoinu ihan samaa: mie rakastan sinun huumorintajua! Sie tuot sen niin älyttömän hyvin esiin kirjottamallaki. Ihana sie!

  • Kukka
    Posted at 16:33h, 18 lokakuu Vastaa

    Tiedän niin tuon ihoahdistuksen. Itselläni iho-ongelmat alkoivat noin 26-vuotiaana rytäkällä, erityisesti leuan ja suupielien alueella. Ihonhoito tai ihotautilääkärin avutkaan eivät tuntuneet auttavan. En ole edelleenkään saanut ongelmiin ratkaisua, 5 vuoden jälkeen. Luulenpa, että itselläni ongelma on hormonaalinen, ja ihon tilanne ei niinkään kuvasta sitä, mitä syön, vaan sitä, mitä kehon hormoneissa tapahtuu. Esimerkiksi ovulaation aikaan leukani kukkii, kun taas alkukierrosta iho on yleensä hyvä. Toisaalta, olen ollut nyt muista syistä gluteenittomalla ruokavaliolla muutaman kuukauden, ja iho on ehkä vähän parempi. Olen myös todennut, että tietyt maitotuotteet eivät sovi ollenkaan iholleni: rahkat, proteiinipatukat (maitoproteiinipohjaiset), kotimaisten valmistajien jogurtit. Jostakin syystä ne rasvaiset turkkilaiset jogurtit ovat ainoita, joiden jälkeen ei tule näppylöitä. Finnit masensivat jossakin vaiheessa tosi paljon. Olen muuten tyytyväinen ulkonäkööni, mutta tuntuu, että ne pilaavat kaiken. Jos elämäntilanteeseesi sopii, niin suosittelen esim e-pillereitä ratkaisuksi. Ihotautilääkäriltä olen saanut reseptin Differin-geeliin, joka itselläni auttaa akuutin tulehduksen pysäyttämisessä iholla – mutta ei poista ongelman syytä. Tsemppiä! PS Monet kaverini ovat ihmetelleet, että ”mutta sullahan on hyvä iho”, joten kaikki eivät todellakaan kiinnitä huomiota niihin näppyihin, ja hyvillä peiteaineilla saa ihmeitä aikaan!

  • Enni
    Posted at 22:25h, 18 lokakuu Vastaa

    Suosittelen todella lämpimästi EILA HELLGRENIÄ JA CAROLINA!! Maailman paras.

Post A Comment