Hävettää x 10

-olen ollut niin epävarma omassa ihossani, että olen viimeisen vuoden aika silotellut kasvojeni ihoa ihan liian monessa kuvassa. Olen aina ollut sitä sellaista liian siloteltua ja muokattua kuvankästtelyä vastaan, ja olen sitä kyllä monin tavoin edelleen, minä tietysti tuntuu vähän tekpyhältä kun siihen on sortunut nyt itsekin niin usein. En välttämättä ole ajatellut kasvojeni ihoa juurikaan noin niinku tässä ihan oikeassa elämässä, mutta itsestäni otetuissa kuvissa olen nähnyt vain epäpuhtauksia ja suuret ihohuokoset- en mitään muuta. Ja voitteko kuvitella (tämän myöntäminen hävettää melkein vielä enemmän) viime viikolla melkein hurrasin siitä syystä, että uusimmissa kuvissani minun ei ole enää tehnyt mieli tehdä ihollenk mitään. En tiedä onko muutos tapahtunut pääni sisällä vai sen ulkopuolella, mutta tuntuu hyvältä. Siispä hei hei facetune for ever. Grainia aion kyllä jatkossakin kuviin vähän lisätä….

-pidän oikeasti vähän e-typestä. Siis ihan oikeasti, oikeasti. Tämä ei ole mikään vitsi. Syystä tai toisesta tulen aina järkyttävän hyvälle tuulelle kun kuulen Angels Crying:n, Russian Lullabyn, Princess of Egyptin tai noh, oikeastaan ihan minkä tahansa heidän kappaleistaan. En tiedä linkittyykö tämä jotenkin siihen, että e-type on ollut ensimmäisiä artisteja, joita olen koskaan kuullut ja nuo kappaleet vievät jotenkin sinne turvalliseen, ihanaan nuoruuteen. Vai siihen, että näiden biisien tahtiin olemme sisarusteni kanssa tanssineet enemmän kuin minkään muiden kappaleiden. Vai siihen, että musiikkimakuni on yksinkertaisesti paska. Veikkaan jälkimmäistä.

-kun olen yksin syön niin nopeasti, ettei siinä ole mitään järkeä. Rakastan syömistä silloin kun siihen liittyy joku sosiaalinen tilanne, teen sen seurassa ja ruoka on todella hyvää. Yksin syödessäni noista oikeastaan mikään ei täyty: en jaksa panostaa tekemääni ruokaan oikeastaan ollenkaan silloin kun teen sen vain itselleni, mikä on tietysti tyhmää, ja tuolloin ruoka on lähinnä välttämätön paha, joka on syötävä jotta jaksaa ja pysyy kunnossa. Ja siis se vauhti, jolla suoritan tuon toimenpiteen on aivan järkyttävän hirveä. Onneksi kukaan ei koskaan voi olla näkemässä sitä. Peilistä en ole koskaan asiaa tarkistanut, mutta olen silti aika varma että ei ole kaunista katseltavaa.

-Aloin kierrättää kotona syntyvää jätettä (sillain oikeasti, ihan tosissani) vasta ihan vähän aikaa sitten. Ihan kamalaa, tiedän. Olen pyrkinyt ekologisuuteen lihansyönnin vähentämisellä (liki lopettamisella), maitotuotteiden pois jättämisella, vaatteiden ja tavaroiden kierrättämisellä, hillitsemällä kaikkea ostoskäyttäytymistäni, autoilun ja lentämisen vähentämisellä, kestokasseilla, sähkön ja veden kulutuksen minimoimisella jne. Mutta jätteiden kierrättäminen on ollut ihan retuperällä. Älkää lynkatko. Yritän tehdä muutoksen.
(Ja tietenkin tähän täytyi listata kaikki ne asiat, joiden suhteen olen vähän valveutuneempi, jotten näyttäisi ihan täydeltä luuserilta.)

-En ole vieläkään nähnyt Black Pantheria enkä Call me by your name: a

-Vietin tällä viikolla yhtenä päivänä RealizD:n mukaan puhelimellani melkein 10h. Pisin yhtäjaksoinen aika puhelimella oli 123min. Tartuin puhelimeen päivän aikana 52 kertaa ja tein sen n.15min välein. Ihan järkyttävää. Olkoonkin, että tein lähes kaikki päivän työt puhelimellani, kuuntelin musiikkia kotona puhelimen kautta ja katsoimme illalla ennen nukkumaanmenoa tunnin dokkarin puhelimeltani. Silti tuo aika on ihan järkyttävän pitkä. Ja huomaan sen kasvavan eksponentiaalisesti aina niinä päivinä, kun Alba on isällään.

-Olen ollut aaltoilevassa kuumeessa jo useamman päivän, mutta en ole silti vieläkään saanut aikaiseksi soittaa lääkäriin, vaikka kyseessä saattaa aivan hyvin olla joku leikkauksen jälkeinen tulehdus, joka ei tietenkään ole mitenkään kovin toivottua saati terveellistä.

-Minulla on koko aikuiselämäni ollut sängyssä parisängyn tuplapeitto ja luonnollisesti sitten vain tuplapeittoihin sopivia petivaatteita. Nyt vuoden alusta meillä on kuitenkin ollut täällä uudessa kodissa kaksi erillistä, normaalia peittoa. Olen kuitenkin näiden liki viiden kuukauden aikana hankkinut meille vain yhdet niihim sopivat lakanat (se saamattomuus….) ja pesen niitä sitten aina muutaman viikon välein, niin että laitan ne aamulla pesuun, kuivuvat päivän aikana ja sitten taas illan tullen sujautan ne tuulettettujen peittojen ja tyynyjen päälle kuin raikkaimatkin uutuudeet. Mutta voin kertoa, että näiden kuukausien aikana tuo kuosi on kuitenkin jo vähän alkanut kyllästyttää. Uusien hankkiminen voisi olla seuraavana listalla. Ehkä

-Minulla on keittiössäni tasan yksi veitsi. Sellainen pieni ja säälittävä. Sillä ei todellakaan fileroida mitään, edes sellaiseen paksu kuoriseen leipään se ei jaksa purra. Kuulen keittiöni surkeasta varustelusta kuittailuja jatkuvasti, ja heti noiden lakanoiden (tai sen tuplapeiton) hankkimisen jälkeen aion ostaa veitsiä. Paljon veitsiä. Hyviä veitsiä. Ja ison paistinpannun. Pienellä lettupannulla kun on vähän ikävää tehdä ruokaa useammalle kuin yhdelle…..

Bonushävetys: tykkään näistä kuvista, ihan niin paljon että valitsin yhteen postaukseen kaksi samaa kuvaa, eri filttereillä vain (sekin tietysti hävettää). Kuva on mielestäni monella tavalla onnistunut, enkä näytä itsekään hassumalta. Ja sen sanominen tietysti hävettää, koska eihän sellaista nyt koskaan sovi itsestään sanoa….

Mikä teitä hävettää?

8 Comments
  • Outi
    Posted at 00:26h, 11 toukokuu Vastaa

    En tiedä hävettääkö nämä, mutta en oo koskaan jättänyt edes yhtä jaksoa väliin Kardashianit sarjasta. Tykkään syödä kaurapuuroa kanelilla ja sokerilla ja välillä filtteröin omia kuvia instassa.

    • Sanni
      Posted at 09:39h, 11 toukokuu Vastaa

      Mä taas en oo koskaan kattonut edes yhtä jaksoa, vaikka aivan takuulla olisin kiinnostunut.

  • Elisa
    Posted at 10:56h, 11 toukokuu Vastaa

    Ihana(t) kuva(t) <3 ja e-type forever!

    • Sanni
      Posted at 20:52h, 11 toukokuu Vastaa

      hahaha ainiin sä jaat mun kans tän rakkauden!

  • lila
    Posted at 11:52h, 11 toukokuu Vastaa

    Hauska ja virkistävä postaus, kiitos :) itseäni hävettää mm. masennukseni ja liiallinen karvaisuus, joka aamu täytyy syynätä naama mahdollisten viiksikarvojen varalta ja nyppäistä pois.

    • Sanni
      Posted at 22:01h, 11 toukokuu Vastaa

      Häpeä pitäis kyllä useammin osata jättää unholaan. Niin usein sen takia moni kiva asia jää kokematta ja tekemättä. Otetaanko kesän tavoitteeksi vähemmän häpeää?

  • Kia
    Posted at 11:28h, 13 toukokuu Vastaa

    Kehottaisin nyt saamaan aikaiseksi soittaa sinne lääkärille. Tuskinpa haluat sen kehittyvän sepsikseksi eli verenmyrkytykseksi. miten edes voit olla noin piittaamaton omasta terveydestä???

    • Sanni
      Posted at 14:33h, 14 toukokuu Vastaa

      Tuolta tekstistä puuttui näköjään uudestaan lääkärille, sillä kävin kyllä viikko kuumeen alkamisen jälkeen lääkärissä, ja silloin tulehdusarvot ja muut olivat ihan kunnossa, eikä viitteitä tulehdukseen ollut. Kuumeilu kuitenkin jatkui, ja varmaan tuo ensimmäinen diagnoosi teki sen, että ajatteli kaiken olevan kuitenkin ns.kunnossa. Ja nyt vointi jo huomattavasti parempi onneksi :) Mutta juuri se saamattomuus tässä hävettikin. Täytyy ehdottomasti skarpata!

Post A Comment