Onnellisia ihmisiä

Nyt kun aamulla sai jo kiskoa villapaidan mekon päälle, niin tuntuu sopivalta palata kesän reissuihin ja niihin 38- asteisiin päiviin ja lähes yhtä kuumiin öihin. Hassua kuinka nopeasti sitä unohtaa sen kuumuudeen. Sen kun ulkona on oikeasti niin kuuma, ettei kykene olemaan. Vaatteet liimautuvat ihoon ja hiki valuu noroina pitkin selkää ihan pelkästä paikallaan istumisesta. Vaikka kesällä tuo kuumuus tuntui aina toisinaan aika tukalalta, niin nyt en panisi yhtään pahakseni sitä että saisin olla taas jossain missä ei voisi muuta kuin lillua meressä.

Loma ja kesä Suomessa on ollut ihana, mutta kyllä loma kaukana omasta arjesta tuntuu kuitenkin aina enemmän lomalta. Tuo viikon loma Kroatiassa rentoutti tehokkaamin, kuin neljän viikon loma kotona. Sitä on niin irrallaan kaikesta, ettei oikein voi muuta kuin ottaa rennosti. Ei sillä, etteikö muutamia lievän stressinaiheuttajia ois tuohonkin reissuun mahtunut: huomasin mm.lentoa edeltävänä yönä kello 00, että poikaystävän passi menee vanhaksi muutamaa päivää ennen reissua. Tiesin, että kentältä on mahdollista saada noita pikapasseja, mutta niitä tehtaileva poliisiasema aukesi vasta kello 7, ja meidän lentomme lähti vain hetki sen jälkeen. Lisäksi toinen meistä kadotti pankkikorttinsa ehkä toisena päivänä perillä, ja minä taas olin hankkinut meille liput illan viimeiseen Korculaan vievään lauttaan (matka kesti Splitistä liki neljä tuntia ja noita lauttoja meni vain ihan muutama vuoro päivässä) vain huomataksemme perillä, että olin varannut ja maksanut (ilman peruutusturvaa tietysti) meille hotellin ihan toiselta saarelta. Voitte kuvitella mikä riemu tämä oli huomata siinä vaiheessa kun olimme viimeiset kaksi tuntia haaveilleet siitä, että pääsemme pian ilmastoituun hotellihuoneeseen, suihkuun, sängylle makaamaan ja ihan erityisesti syömään! Molempia väsytti, oli nälkä ja kello oli paljon. Mutta hei, ei reissua ilman säätöä. Ja muutamista vastoinkäymisistä huolimatta ei saatu edes yhtään riitaa aikaiseksi koko viikon aikana: kertonee siitä, että molemmat oli rentoutuneempia kuin aikoihin. 

Oltiin päätetty ennen reissua, ettei oteta sen suhteen mitään stressiä: tehdään juuri niin vähän tai paljon, kuin huvittaa. Ja meitä huvitti aika vähän. No ei,  mutta sellainen pakonomainen suorittaminen ja tekeminen jätettiin kyllä kotiin. Nähtiin kuitenkin ihan järkyttävän kauniita paikkoja, uitiin kirkkaamassa vedessä kuin koskaan aiemmin, syötiin hyvin ja nukuttiin vielä paremmin. Mutta ihan hyvällä omatunnolla jäätiin myös aika usein ihan vaan sisään: viileään hotellihuoneeseen. Oli kerrankin aikaa vain olla (= katsoa enemmän kuin yksi jakso Blacklistiä)
. Ihana loma, ihana Kroatia.

Nämä kuvat on napsittu muuten vain hetki sen jälkeen, kun meille selvisi että oltiin väärällä saarella oikean sijaan. Tunnelma on kuitenkin aika zen, vai mitä sanotte? Olen ylpeä.

Hyvä me ja hyvä tällaiset lomat jotka tekevät juuri sen mikä lomien kuuluukin: onnellisia ihmisiä.

 

Tags:
4 Comments
  • Saara
    Posted at 18:03h, 20 elokuu Vastaa

    Herää kysymys, tai kysymyksiä;
    -kuinka kävi passin?
    -pääsittekö oikealle saarelle vai maksoitteko uuden hotellin?

    • Sanni
      Posted at 09:46h, 21 elokuu Vastaa

      Passi saatiin, ilman sitä matka olisi jäänyt väliin. Yllätyin siitä, kuinka nopeasti sen tosiaan sai: koko hommassa meni varmaan alle viisi minuuttia kuvineen kaikkineen.

      Oikealle saarellekin sitten lopulta päästiin, eikä sinne onneksi tarvinnut matkustaa toista nelituntista vaan selvittiin alle puolen tunnin.

  • Hanne
    Posted at 19:23h, 23 elokuu Vastaa

    Hei! Tuli mieleeni, että ois aika hauska, jos alkaisit tekeen podcasteja. Oletko harkinnut? Uskoisin, että juttua ainakin riittäis. :)

    • Sanni
      Posted at 17:19h, 24 elokuu Vastaa

      No hmm tätä oon muutamaankin otteeseen miettinyt ja parinkin eri tahon kanssa tästä keskustellut, mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu etten osaisi tuoda mitään uutta siihen ”skeneen”, vaan pyörittelen nyt mielessä sellaisia juttuja mitä kukaan muu ei vielä olisi tehnyt- ei ainakaan samalla tavalla. Katsotaan mitä tulee, vai tuleeko mitään :)

Post A Comment