Raha menestyksen mittana

 

 

 

Näin joitain viikkoja sitten facebookissa linkin artikkeliin, jonka otsikko meni jotenkin näin:
lukion jälkeen Saaraa arvosteltiin, kun hän halusi siivojaksi mutta nyt hän tienaa enemmän kuin useimmat korkeakoulutetut
Ähää, siitäs saitte senkin arvostelevat ähäkutit- luki siellä myös, vaikka sitä ei sinne oltu kirjoitetukaan. Artikkelissa puhuttiin siitä, kuinka Saaran ammatinvalinta sai alkuun osakseen ihmetystä ja arvostelua. Arvostelijat kuitenkin vaikenivat, kun Saara alkoi tehdä siivoamisella rahaa. Tai oikeastaan siinä vaiheessa, kun Saara alkoi tehdä paljon rahaa. Vasta silloin hän oli muiden silmissä menestynyt. Menestystä ei ollut se, että hän uskalsi tehdä jotain sellaista, jota hän aidosti itse halusi. Uskalsi valita niin, vaikka takuulla tiesi saavansa osakseen arvostelua ja kummastelua. Hänen tekemäänsä työtä ei pidetty juuri minään ennen kuin sen arvo oli rahalla mitattuna suuri. Ahdistuin artikkelista. Kuten aina, kun puhutaan rahasta työn arvon tai menestyksen ainoana mittarina. Raha on mielestäni ihan surkea arvon tai menestyksen mittari. Sillä ei mielestäni voi mitata kumpaakaan. Työn arvosta ei mielestäni kerro juuri mitään se, kuinka paljon siitä maksetaan.

 

Olen miettinyt viime aikoina erityisesti bloggaamista ja somen tekemistä; niitä mittareita, joilla tällä alalla arvoa ja menestystä mitataan. Tällä alalla arvo mitataan lukijamäärillä, sivulatauksilla, linkkien klikkauksilla, seuraajien määrällä ja niiden ostovoimalla. Sitä ei mitata esimerkiksi työn laadulla, vastuullisuudella tai sillä millainen vaikutus tehdyllä työllä on ihmisten tai ympäristön hyvinvointiin – jotka minun mielestäni olisivat kaikki paljon parempia työn arvon mittareita. Tiedän, että havahtumista vaadittaisiin monella muullakin saralla, mutta erityisesti some kaipaisi sitä. Että kaikki me, jotka tätä teemme miettisimme kuinka se, mitä teemme vaikuttaa ihmisiin. Synnyttääkö tekemiseni ihmisille riittämättömyyden tai huonommuuden tunteita? Edesautanko minä toiminnallani vahingollista ostoskäyttäytymistä? Kun tuotan sisältöä; onko se sellaista, joka synnyttää ympärilleen ennemmän hyvää, kuin pahaa?

 

Some on täynnä turhaa, merkityksetöntä kohinaa ja tiedän tuottavani sitä merkityksetöntä kohinaa itsekin. Mutta tiedän myös, etten tuota pelkästään sitä. Kun 50 ihmistä on ostanut ripsivärin, jota suosittelin en tunne oikeastaan mitään. Mutta kun saan viestin, että jostain jakamastani jutusta on saatu lohtua/vertaistukea/oivalluksia tai ne ovat herättäneet ajatuksia- koen tekemäni työn merkitykselliseksi, ja arvokkaaksi. Huolimatta siitä, että niistä 50 ostetusta ripsiväristä sain reilusti myös rahaa ja ajatuksia herättäneestä kirjoituksesta taas en penniäkään.

 

 

 

 

Enkä nyt siis todellakaan istu täällä  kuvittelemassa, että tekstini tekisivät teistä yhteenkään mullistavaa vaikutusta. En ole kummoinen kirjoittaja, ja kirjoitan tekstit yleensä hetken mielijohteesta sen kummempia miettimättä. Ne syntyvät nopeasti, eivätkä ole oikeastaan koskaan kovin pitkälle vietyjä ajatusten keloja, vaan hetkessä syntyneitä tekeleitä. Mutta yksi asia mitä toivon, ja oikeastaan tiedän melkein varmaksi, on se, että yhdellekään tätä blogia lukevalle ei tule itsestään tai elämästään huonompi olo. En missään tapauksessa halua ruokkia riittämättömyyttä ja tyytymättömyyttä itseen tai omaan elämään. Haluan luoda yhteyden, haluan olla samaistuttava, haluan näyttäytyä epätäydellisenä, tylsänä ja heikkona – koska olen todella usein  sellainen. Olen paljon muutakin tietysti, mutta haluan näyttää erityisesti sen puolen itsestäni, jota on joskus hankala edes itse hyväksyä.  Haluan oppia muilta, haluan haastaa itseäni ja ajatusmallejani ja valehtelisin jos väittäisin ettenkö tekemisilläni haluaisi myös vaikuttaa. Haluaisin saada teidät lukemaan, vaihtamaan luonnonkosmetiikkaan, juomaan sellerimehua, vaihtamaan kuumat suihkuun kylmiin suihkuihin, vähentämään lihan syöntiä ja juomaan vain hyvää kahvia.  Ihan vain muutaman mainitakseni. En kuitenkaan halua vaikuttaa jakamalla vain täydellisiä hetkiä elämästäni, siloiteltuja kuvia ja siloiteltuja tarinoita arjesta, sillä en missään tapauksessa halua olla mukana luomassa vääristynyttä todellisuutta siitä, millaista elämän muka pitäisi olla. Vaikka me kaikki tiedämme, ettei iso osa somessa näkemästämme ole totta, meistä silti aika usein tuntuu että se kuitenkin oikeastaan on.

 

En ole enää ihan varma mihin olen menossa tämän asiani kanssa, ja nyt kun luin tekstin läpi, aloin pelätä että tämä teksti kuulostaa sellaisen katkeran ihmisen tilitykseltä, joka ei menestynyt niissä määrin, kuin olisi toivonut ja haluaa siksi väheksyä niitä menestyksen mittareita, joilla sitä tällä hetkellä mitataan. Mutta haluan, että tiedätte etten ole katkera. Olen huolissani. Huolissani siitä millaisia vaikutuksia tällaisella siloitellulla, lavastetulla ja täydellisyyteen saakka muokatulla ja käsitelyllä sisällöllä on meihin kaikkiin? Tai ympäristöön. Ihan aidosti vähän pelottaa, että millaisia tuhoja vastuuton, ainoastaan raha ja klikkaukset edellä tehty ”vaikuttaminen” voi pahimmillaan tehdä.

Sanon vielä myös sen, ettei tarkoitukseni missään tapauksessa ole kritisoida tai väheksyä tekstilläni ketään. Haluan vain ihan puhtaasti herätellä meitä kaikkia (erityisesti itseäni) miettimään sitä millaista sisältöä tuotamme, millainen vaikutus sillä on muihin, ja mitkä ovat motiivimme. Peräänkuulutan vastuullisuutta ja kritisoin rahan asemaa menestyksen mittarina, siinä kaikki.

23 Comments
  • Sonja
    Posted at 22:15h, 30 maaliskuun Vastaa

    Nyt on aivan pakko jättää kommentti, vaikken ikinä niin teekkään! Aloin lukemaan blogiasi vasta hiljattain ja täytyy sanoa, että sun blogi on mun ehdoton lemppari. Oon huomannut jättäväni lukematta useampien blogien postaukset joita olen ennen seurannut ahkerasti niiden epäkiinnostavan ja siloitellun sisällön takia. Musta on ihana kuinka rehellisesti ja aidosti kirjoitat, ja joka kerta postauksesi luettuani jään aina miettimään aihetta josta kirjoitit ja sitä mitä siitä sanoit. Suhun on helppo samaistua ja on ihanaa kun tajuaa lukiessaan, että oot just pukenut sanoiksi omat ajatukseni. Oot yksi niitä harvoja, joiden postauksia odotan mielenkiinnolla joka viikko!

    • sannitrishin
      Posted at 14:33h, 10 huhtikuun Vastaa

      Vitsit, miten mukavaa on saada tällaisia kommentteja. Oon aina yhtä onnellinen, kun puhelimeen kilahtaa viesti että johonkin postaukseen on tullut kommentti. Mutta ihan erityisesti tietysti ilahduttaa nämä tällaiset. Kiitos, että jaksoit nähdä vaivan, ja kommentoida. Toivottavasti tiedät kuinka kivalta se tuntuu!

  • Aino
    Posted at 23:27h, 30 maaliskuun Vastaa

    Just tämän takia luen sun blogia 💛 en voisi olla enempää samaa mieltä!

    • sannitrishin
      Posted at 14:33h, 10 huhtikuun Vastaa

      sydän sydän sydän! ja kiitos, että luet.

  • Hilma
    Posted at 00:45h, 31 maaliskuun Vastaa

    Hei pakko kommentoida, kun sanoit tuolla että et koe että teksteilläsi olisi välttämättä ’’mullistavaa vaikutusta’ tai että et olisi kummoinen kirjoittaja. Halusin tulla kertomaan, että monesta kirjoituksestasi olen saanut paljon voimaa, joista yksi esimerkki on ’Voimasuhteet’. Vielä yli vuodenkin jälkeen palaan lukemaan kyseistä tekstiä, ja joka kerta siitä tulee hyvä ja lämmin olo. <3 Silloin kommentoin ja ajattelin että hyvä ois kertoa taas, miten paljon arvostan kirjoituksiasi.

    • sannitrishin
      Posted at 14:34h, 10 huhtikuun Vastaa

      byhyyy! ja byhyy. Terveisin: menkkojen viimeinen päivä, ja sellainen tunneherkkyys ettei tässä ole mitään järkeä.

    • sannitrishin
      Posted at 14:34h, 10 huhtikuun Vastaa

      Luin itsekin nyt tuon tekstin uudestaan, ja hitsi miten kiitollisuus kaikista ihmisistä taas tulvi mun yli. Ystävistä, ja sun kaltaisista ”tuntemattomista”. Ihanaa, että teitä on.

  • Riikka
    Posted at 08:42h, 31 maaliskuun Vastaa

    Tärkeää asiaa ! Ja mielestäni olet tosi hyvä kirjoittaja; selkeä, lämmin, huumorinsävytteinen, aito, samaistuttava ! Tämä teksti antoi myös ajattelemisen aihetta ! Kiitos, kun kirjoitat ❤

    • sannitrishin
      Posted at 14:35h, 10 huhtikuun Vastaa

      No ihana kuulla!

      Ja sulle kiitos, että kommentoit. Tuli hyvä mieli.

  • Katja O
    Posted at 09:20h, 31 maaliskuun Vastaa

    Yhdyn edellisiin. Olet todella hyvä ja kiinnostava kirjoittaja, varmaan juurikin sen epätäydellisyyden/siloittelemattomuuden vuoksi. Sinun tekstit jää todella mieleen. Ja jos on huono päivä, voin samaistua niihin huonon päivän teksteihisi, ja kun olet onnellinen, voin olla aidosti onnellinen puolestasi. Minä en todellakaan seuraa siloittelijoita!

    • sannitrishin
      Posted at 14:36h, 10 huhtikuun Vastaa

      Tekis mieli kommentoida joka kommenttiin vaan, että voi itku! En tiedä miks, mutta itken tosi usein kommentteja lukiessani. Varmaan itken samalla myös kaikkea muuta heh, mutta erityisesti kaikkia teitä kivoja tyyppejä siellä ruutujen toisella puolella. Lämmin olo.

  • Nea
    Posted at 15:00h, 31 maaliskuun Vastaa

    Mä vaan niin pidän sun blogista ja sen aitoudesta <3 Monesti blogiasi lukiessani olen miettinyt, että oot just sairaan hyvä kirjoittamaan!

    • sannitrishin
      Posted at 14:36h, 10 huhtikuun Vastaa

      noo äähhh <33

  • Mari Aliata
    Posted at 17:38h, 31 maaliskuun Vastaa

    Minä myös yhdyn edellisiin. Tykkään ihan hirveesti tyylistä, miten kirjoitat ja siitä kuinka aidolta vaikutat. Ja ennen kaikkea se, että lähes joka kerta voin samaistua ajatuksiisi ja tuntuu, että ite olis kirjottanu. Tai tuntuu helpottavalta että joku muu ajattelee samoin.
    Oot super taitava kirjottamaan, ja ihanaa kun sisältö ei ole diipadaapaata.

    • sannitrishin
      Posted at 14:38h, 10 huhtikuun Vastaa

      Joo, ja tismalleen sama toimii myös toisinpäin : musta tuntuu niin hyvältä, kun joku kertoo komenteissa tuntevansa jotain samaa mitä ite käyn/oon käynyt läpi. Se huojentaa, yhdistää ja vähentää oman kuorman raskautta.

  • Marsu
    Posted at 18:45h, 31 maaliskuun Vastaa

    Just näin! Ja mitä rahalla saa, se on halpaa. :)

    • sannitrishin
      Posted at 14:38h, 10 huhtikuun Vastaa

      Silloin, kun se ei oo kallista ehhehh…

  • M
    Posted at 19:04h, 31 maaliskuun Vastaa

    Sun blogi on ainoa, missä tuntuu että tekstit ei oo väkisin – rahan toivossa väännettyjä! Kiitos siitä! Ymmärrän, että palkka on saatava ja extra on kivaa, mutta minusta menestyneen bloggarin täytyy osata myös kirjoittaa. Ja sä todella osaat!

    • sannitrishin
      Posted at 14:39h, 10 huhtikuun Vastaa

      Hitsi tästä tuli hyvä mieli. Näitä kommentteja lukiessa muisti taas kirkkaasti sen, että miksi tekee sitä mitä tekee. Saan näistä ihan hirveästi. Enkä tarkoita pelkästään positiivista palautetta, vaan sitä vuoropuhelua. Kokemusten ja tunteiden jakamista, samaistumista jne. Tää on niin siistiä!

  • Noora
    Posted at 08:21h, 06 huhtikuun Vastaa

    Oon aivan samaa mieltä kuin edellisetkin. Raha mittaa lopulta hyvin merkityksettömiä asioita. Ja vastuullisuus ja oman työn vaikuttavuus, juurikin siitä pitäisi puhua enemmän!

    Kiitos.

    • sannitrishin
      Posted at 14:40h, 10 huhtikuun Vastaa

      Just niin! Tuo sun ”raha mittaa lopulta hyvin merkityksettömiä asioita” tiivisti aika hyvin sen, mitä halusin sanoa. Kiitos, että puit ytimekkäästi sanoiksi mun ajatukset.

  • Maaret
    Posted at 14:50h, 23 huhtikuun Vastaa

    Miekään en yleensä kommentoi, mutta sun blogissa tykkään hyvistä ja aina ajatuksia herättävistä, jollain tavalla ajankohtasista teksteistä. Ne jaksaa aina lukea sana sanalta loppuun asti, ku monien tekstit on sellasia, että saa pomppia sanan sieltä, toisen täältä. Sulla on kiva, vetävä tyyli kirjottaa.

    • sannitrishin
      Posted at 12:27h, 03 toukokuun Vastaa

      No eiii hitsi, miten ihana kuulla! Tulee niin hyvä fiilis tällaisista kommentista, ja kannustaa todellakin kirjottamaan jatkossakin.
      Kiitos, että sanoit <3

Post A Comment