Jonkun toisen entinen

Muistan kuinka joskus nuorempana, vielä kotona asuessani, hämmästelin sisustuslehtiä lukiessani sitä, kuinka monessa kauniissa kodissa ne kaikkein kauneimmat esineet oli löydetty roskalavoilta, peritty isovanhemmilta tai löydetty kirpputoreilta. Ajattelin, että sellainen tuuri sattuu vain harvojen kohdalle, enkä minä tule olemaan yksi niistä onnekkaista, jotka tekevät satumaisia löytöjä roskalavoilta. Ja totta puhuen, en ole sellaisia koskaan tehnytkään. Mutta, kirpputoreilta, kierrätyskeskuksista ja – ryhmistä olen löytänyt oikeastaan kaiken millä meidän asunnostamme on tehty koti. Täällä ei ole Futonin patjoja lukuunottamatta mitään uutena hankittua, ja ehkä juuri siksi tämä asunto tuntuukin niin kodilta. Kaikilla huonekaluilla ja esineillä on tarina, ja takanaan elämää muidenkin kuin meidän kanssa ja se on aika ihanaa.

Kun muutimme tähän asuntoon, kannoimme sisään vain sängyt, ruokapöydän ja – tuolit. Olin päättänyt etten edes yritä sisustaa kotia valmiiksi viikossa, tai edes kahdessa vaan hankimme tänne asioita hiljalleen ja lähinnä tarpeeseen. Päätin myös, että yritän ensin löytää tarvitsemamme asiat käytettyinä. Ja hitsi vie, aivan kaiken olemmekin löytäneet juuri niin. Enkä koe, että olisimme koskaan joutuneet tekemään sisustuksen suhteen kompromissiratkaisuja siksi, ettemme ole halunneet ostaa uutta. Päinvastoin, olemme löytäneet käytettyinä sellaisia asioita, joita emme olisi koskaan osanneet uutena edes etsiä.

 

Halusin ottaa nämä kuvat niin, etten siivonnut ja järjestellyt näitä varten vaan otin kuvia ihan tavallisena lauantai-aamuna kodista sellaisena kun se aika usein on.

Astiat sohvapöydällä kertovat siitä, että syödään nykyään useimmiten juuri tuon pienen pöydän ympärillä. Lapsella on pari pientä jakkaraa, jotka sopivat täydellisesti tuon pöydän ympärille. Arkipäivien aamiainen taitaa olla ainoa ateria, mikä nykyään syödään keittiössä. En oiken tiedä mitä keittiölle pitäisi tehdä, jotta se tuntuisi viihtyisämmältä. Ehkä tavaroiden karsiminen reippaalla kädellä voisi selkiyttää tilaa? Keittiötavaraa on meillä ihan valtavasti, sillä yksi meistä kokkaa työkseen ja meiltä löytyy läjäpäin sellaisia ruoanlaittoon liittyviä esineitä, joille en tiedä edes nimiä. Käyttötarkoitusta vielä vähemmän.

Tässä asunnossa on moni asia kesken, ja vähän rempallaan. Jos tämä olisi meidän oma, repisin halkeilevan katon alas, maalaisin sen kauttaaltaan uudelleen. Olohuoneen seinät haluaisin maalata Tikkurilan 110x sävyllä. Hioisin pariovista maalin, ja jättäisin ne kauniisti patinoituneelle puupinnalle. Saman tekisin myös makuuhuoneen kolmelle vaatekomeron ovelle. Makuuhuoneessa on tällä hetkellä raidallinen tapetti, josta olen kuin ihmeen kaupalla alkanut pitää. Sille en tekisi mitään. Mutta keittiön ja olohuoneen välisen seinän kaataisin, jotta niistä tulisi yhtenäinen tila, joka mahduttaisi kahden sohvan lisäksi myös valtavan ruokapöydän.

Mutta, asunto ei ole meidän, joten yritän pitää siitä tällaisena kuin se on.

On täällä myös muutamia sellaisia tavaroita ja asioita joiden en toivoisi olevan täällä ollenkaan. Mutta koska en asu yksin, niin en myöskään päätä ihan kaikista asioista yksin. Suurimmat linjat ja hankinnat olen tosin tehnyt täysin mielivaltaisesti keneltäkään kysymättä. Mutta on myös muutamia asioita, joiden vuoksi olen joutunut vähän joustamaan. Olohuoneen nurkassa seisovaa sähköpianoa en varsinaisesti pidä erityisen kauniina, mutta poikaystävä rakastaa sitä. Samaan kategoriaan menee myös ikkunan alla oleva ikivanha kirjoituspöytä, joka on muuttunut kaikessa hiljaisuudessa villiksi yrttiviidakoksi; oikein kasvivalot ja kaikki. Mutta mukisematta (krhm) olen hyväksynyt nuo asiat kotiimme, sillä toisin kuin olen aina kuvitellut, ei sisustusmakuni ole mikään ultimaattinen ja ainoa totuus, johon kaikkien tulisi tyytyä. 

Noiden edellä mainittujen tavaroiden lisäksi poikaystävän toiveesta keittiössä on esillä diplomi, joka on myönnetty Helsingin parhaalle uudelle ravintolalle, eli hänen omalleen, muutama vuosi sitten. Ja rehellisyyden nimissä nostan senkin aika usein keittiön suureen komeroon siivouksen tieltä, ja n.99% todennäköisyydellä myös unohdan sen sinne, kunnes poikaystävä kaikessa hiljaisuudessa taas nostaa sen esille.

 

   

Kaikesta keskeneräisyydestä ja omituisuuksista huolimatta, tai ehkä juuri niiden takia, tämä vuokra-asunto tuntuu kodilta. Lapsen tavaroita ja asioita lojuu siellä täällä, samoin kuin kirja- ja vaatekasoja. Ovien ja tuolin karmien päällä kuivuu lähes aina pyykkejä ja eteisestä puuttuu järkevä säilytysjärjestelmä joten kenkiä, takkeja ja pipoja lepää täydellisessä epäjärjestyksessä pitkin lattioita. Mutta parasta onkin, kun elämä näkyy; tavarat kuluvat, saavat kolhuja ja alkavat kertoa tarinoita. Koska siltä tämä koti ennen kaikkea tuntuu: elävältä. 

 

Siltä varalta, että jotain teistä kiinnostaa niin tässä vielä huonekohtainen listaus kaikista huonekaluista ja niiden alkuperästä:

Olohuone:

Sohva, Boknäs: tori.fi

Nojatuoli: Kirpputori Aurinkoinen, Mäntsälä

Sohvapöytä: vanhan maalaistalon navetassa järjestetyistä tyhjennysmyynneistä

Valkoiset Ikean Billy- kirjahyllyt: tori.fi

Lasiovellinen kirjahylly: Fida

Ruudullinen, valkoinen matto: Punavuori kierrättää- ryhmästä

Kirjoituspöytä: poikaystävän isältä saatu

Valkoinen pinnatuoli: saatu poikaystävän äidiltä

Marmorikannellinen lipasto: -||-

Iso jalkalamppu: ostettu Australiaan muuttaneelta tutulta

Makuuhuone:

Sängyn runko: Facebookin market place

Alban sängyn runko: ostettu tuttavalta käytettynä

Lundia kirjahyllyt: saatu erään varaston tyhjennyksestä

Pitkät pellavaverhot: vanhempien vanhat

Keittiö:

Ruokapöytä: tori.fi

Ruokapöydän tuolit: vanhemmilta, jotka ovat itsekin ostaneet ne käytettyinä

Lundia hyllyt: saatu erään varaston tyhjennyksestä

Kattolamppu: ostettu käytettynä kaverilta

Iso osa tauluista, maljakoista, astioista ja koriste-esineistä on myös ostettu tai saatu käytettyinä, samoin kuin valtaosa lapsen leluista ja tavaroista.

Tags:
,
3 Comments
  • Ohilkukija
    Posted at 12:30h, 28 marraskuun Vastaa

    ”jonkun toisen entinen”.
    ennen tekstiä ajattelin kohta lukevani tyttöystävästä/poikaystävästä :D

    teillä on ihana koti, käytettyä ja kaunista.

    • sannitrishin
      Posted at 12:37h, 28 marraskuun Vastaa

      Noniin, noniiin kiitos vinkistä. Seuraavaks voisinki tehä postauksen, jossa listaan kaikki edelliset kumppanit, suhteiden pituudet, – plussat ja miinukset.

  • Sofia
    Posted at 18:03h, 28 marraskuun Vastaa

    Ihana koti – ja ajatusmalli, ettei kaikkea tarvitse ostaa uutena! Kiitos kun kirjoitat, olet upea.

Post A Comment