Lisää aikaa, vapautta ja hyvinvointia

Kaupallinen yhteistyö: Dna Oyj

 

En pidä kiireestä. Enkä kiireen ihannoimisesta. Tykkään kun saan sanoa, ettei ole oikeastaan kiire ollenkaan.
Silti liian usein elämän valuu sellainen ikävä hätäisyyden tuntu. Sitä välttääkseni pyrin vaalimaan ja lisäämään arkeen kaikkea sellaista, jolla sitä kiireen tuntua saa minimoitua.
Tilaan mielelläni ruokaostokset kotiovelle jos säästän sillä niin aikaa kuin hermojakin.
Ostan usein puolivalmiita asioita, syön ulkona, laitan iltaisin tavarat ja asiat aamua varten valmiiksi, jos voin ostaa palvelun, jolla säästän omaa aikaani – mitä luultavimmin teen sen. Kun joku kertoo, että on olemassa jotain joka helpottaa elämää tai säästää aikaa – olen aina kiinnostunut. Varmaan kaikkein eniten haluaisin aina kyetä olemaan mahdollisimman läsnä kussakin hetkessä. Se taas onnistuu helpoimmin sillon, kun olo on rauhallinen. Silloin kun on tunne siitä, ettei ole kiire mihinkään.

Noin kuukausi takaperin tein ensikosketukseni laitteeseen nimeltä Apple Watch Series 6 GPS + Cellular. Tuo laite on tehnyt liki mahdottomasta mahdollista ja pienentänyt ruutuaikaani reilusti. Se tarkoittaa sitä, että tuo aika (voin paljastaa sen olevan enemmän kuin kolme tuntia) on vapautunut käyttöön kaikkeen muuhun, tärkeämpään.

Uskoisin, että melkein jokaiselle meille tällainen tilanne on tuttu: otat puhelimen käteen katsoaksesi kelloa. Varttia myöhemmin havahdut siihen, että selailet Instagramin kuvavirtaa, vaikka et ole tietoisesti edes päättänyt alkaa tehdä niin. Suljet applikaation ja laitat puhelimen pois vain ottaaksesi sen uudelleen käteesi, sillä tajuat ettet muistanut edes katsoa sitä kelloa. Sama saattaa toistua useita kertoja päivässä – minulle ainakin.

Apple Watch ei missään nimessä ole kuitenkaan vain kello.
Minulle se on ennen kaikkea apu hallita arkea ja aikaa paremmin. Se on myös lisännyt yleistä hyvinvointia ja mahdollisuutta keskittyä olennaiseen. Se on aika paljon yhdeltä laitteelta. Enemmän kuin osasin odottaa.

Kaikkein hienoimpana ominaisuutena Apple Watch Series 6 Cellularissa pidän sitä, että Dna Multi-SIMin ansiosta voin käyttää kelloa puhelimen tapaan. Näin ollen kello ja puhelin täydentävät toinen toistaan. Multi-SIM- lisäpalvelu mahdollistaa yhden puhelinliittymän käyttämisen useammassa laitteessa samaan aikaan, mikä taas on tehnyt mahdolliseksi sen että kotoa lähtiessäni jättää puhelimen kotiin – se jos mikä tuntuu ihan vapaudelta. Voisin sanoa, että kello ja puhelin ovat toimiva tiimi ja täydentävät toisiaan.

Mainitsin edellisessä postauksessa että minulle tuottaa valtavia haasteita olla jatkuvasti kuvaamatta kaikkea ympärilläni. Lähden usein lenkille niin, etten ole varma menenkö lenkille vai menenkö kuitenkin oikeastaan kuvaamaan. Pysähtelen jatkuvasti, kameran rullaan saattaa kertyä satoja kuvia yhden lenkin aikana. Viime aikoina yhä useammin on alkanut tuntua siltä, että se kaikki haittaa sitä olennaiseen keskittymistä. Joskus on tarpeen nähdä ja kokea asiat ihan vain omin silmin ja aistein. Usein kaikkein mukavimmilta ja vapaimmilta ovat tuntuneet ne sellaiset hetket, kun puhelimen akku on loppunut jossain kesken kaiken.

Apple Watchin käytön aloitettuani olen lähtenyt oikeastaan aina lenkille tai lapsen kanssa ulkoilemaan ilman puhelinta. Tiedän kuitenkin, että olen silloinkin silti tavoitettavissa mikäli tilanne niin vaatii. Apple Watchilla voin Multi-SIMin ansioista niin soittaa, kuin vastaanottaa puheluita, lähettää viestejä, kuunnella musiikkia ja äänikirjoja – tehdä siis kaiken sen mihin puhelintani haluaisinkin käyttää, mutta vältän kaiken sen turhan, joka syö aikaa ja laskee kykyä keskittyä.

Arjessamme on todella selkeät rutiinit, mutta valitettavasti näin on ollut vain niillä viikoilla kun lapsi on kotona. Silloin aamut alkavat niin, että kävelemme muutaman kilometrin matkan eskarille, josta minä jatkan usein kävelyä vielä tunnin verran ennen kotiin palaamista. Kävelyn jälkeen olo on usein niin energinen, että teen treenin heti sen perään. Lapsen ollessa kotona myös syön säännöllisesti ja menen nukkumaan useimmiten samaan aikaan lapsen kanssa, mikä tarkoittaa vähintään yhdeksän tunnin yöunia. Nuo hyvinvointia lisäävät rutiinit ja teot todellakin tuntuvat, sillä olo on usein lapsen kanssa vietetyillä viikoilla ollut huomattavasti energisempi, rauhallisempi ja noh- yksinkertaisesti parempi, kuin niillä toisilla viikoilla.
Ne päivät, jotka lapsi viettää toisessa kodissaan ovat usein olleet sellaisia, että nukun miten sattuu, syön mitä sattuu ja liikun jos satun liikkumaan. Silloin saattaa olla kokonaisia päiviä, jolloin en ole poistunut kotoa kertaakaan, vaan kyhjöttänyt koneen äärellä istuen aamusta iltaan.

Apple Watchin ansioista hyvää tekevät rutiinit ja tavat ovat juurtuneet osaksi myös niitä päiviä, jolloin olen yksin.
Kello seuraa päivittäistä aktiivisuuttani kolmella eri mittarilla: aktiivisesti liikuttuja minuutteja, seisomista ja päivän aikana kulutettuja kilokaloreita. Olen asettanut itse omat henkilökohtaiset tavoitteeni jokaiselle päivälle, ja kello hellästi muistuttelee minua pitkin päivään, jotta pysyisin noissa asetetuissa tavoitteissa.
Minulle toimivin tapa tavoitteiden asettamiseen oli se, että elin yhden päivän ajan sellaista elämää josta tiedän voivani hyvin. Kävin aamukävelyllä, treenasin Pilatesta, söin ja nukuin hyvin ja annoin kellon kerryttää dataa päivästä. Illalla katsoin kuinka paljon olin tehnyt noilla kolmella aiemmin mainitsemallani mittarilla, ja asetin ne tavoitteeksi jokaiselle päivälle.

Olen huomannut, että kun tekee töitä pääasiassa itselleen ja pääasiassa istuen, niin en todellakaan muista nousta esimerkiksi seisomaan ja jaloittelemaan kerran tunnissa. Olen usein ajatellut, että jos olen aamulla kävellyt päivän askeltavoitteen (10 000 askelta) täyteen, lopun päivää voikin vain istua aloillaan. Mutta nyt tiedostan, että vaikka liikkuisin muutaman tunnin ajan heti aamusta, on silti aivan hyvä seisoa, jaloitella ja liikutella itseään myös niinä muina vuorokauden tunteina. Tai vaikka seisoisit koko päivän on silti hyvä liikkua myös muuten. Kello antaakin aina pienen, ystävällisen muistutuksen jos on istunut aloillaan liian pitkään, mistä olen niin hyvilläni, sillä olo on aina pienen jaloitellun jälkeen pystyvämpi ja keskittyminen helpompaa.
Toinen pieni, mutta keskittymisen kannalta iso asia ovat olleet Apple Watchin antamat muistutukset hengittämiseen pysähtymisestä. Kello kehottaa aina toisinaan ihan vain hengittämään tietoisesti ja syvään minuutin ajan. Usein se kertoo, että tuo tietoisesti hengittäminen lisää luovuutta ja parantaa keskittymiskykyä ja juuri niitä molempia usein tätä työtä tehdessäni kaipaan.

 

En ole koskaan omistanut sykemittaria tai kirjannut treenejäni ylös. Nyt Apple Watchin myötä on ollut todella mielenkiintoista seurata sykealueita treenaamisen aikana (olen tajunnut mm. sen että Pilates ei todellakaan ole mitään kevyttä puuhastelua kuten moni ehkä luulee, vaan treenin aikana sykkeet liikkuvat 150-180 välillä, mikä on suunnilleen sama kuin sellaisella todella reippaalla juoksulenkillä). Vaikka liikunta olikin jo hyvin kiinteä osa arkea ja omia rutiineja, niin Apple Watch on syventänyt niitä entisestään. On tuntunut palkitsevalta kirjata harjoituskertoja ylös, nähdä kertyneitä askeleita ja kilometrejä (viime viikolla kävelin 85km ja vaikka olen tietysti tiennyt, että kävelen viikottain suunnilleen sen verran, niin silti sen näkeminen ihan konkretiana tuntui ihanalta). En kuitenkaan koe kelloa, sen muistutuksia ja kehotuksia ollenkaan painostavina – päinvastoin. Ajattelen, että me olemme tiimi ja pidämme yhdessä huolta siitä, että minä voisin mahdollisimman hyvin.

Myös unen seuraaminen on ollut Apple Watchin kanssa todella mielenkiintoista. Olen asettanut myös unen suhteen itselleni tavotteita. Tuntia ennen asettamaani nukkumaanmenoaikaa niin kello kuin puhelinkin menevät älä häiritse- tilaan. Puhelut ja ilmoitukset mykistetään ja molempien laitteiden näytöt kehottavat rauhoittumaan ja valmistautumaan unta varten.
Aiemmin olen kyllä usein mennyt sänkyyn hyvissä ajoin, mutta saattanut selata puhelinta pitkälle yöhön. Nyt en enää tee niin. Kun kello kehottaa rauhoittumaan – ihan oikeasti myös teen niin. Hoidan iltatoimet tuolloin jo hyvissä ajoin, ja yhä useampana iltana olen lukenut kirjaa ennen nukahtamista puhelimen päämäärättömän selailun sijaan.
Aamuisin olen kellon kerryttämästä datasta huomannut, että uni on saavuttanut todella nopeasti sänkyyn menemisen jälkeen. Siinä missä ennen pyörin sängyssä kaksikin tuntia ennen nukahtamista (todella jännä muuten että puhelin kädessä, sinisen valon kajossa on muka hankalaa nukahtaa..) niin nyt ollaan puhuttu ihan vain minuuteista. Mitä luksusta!

Tuntuu, että elämässä moni osa-alue on selkeytynyt: nukahtaminen käy vaivattomammin, rutiineissa pitäytyminen tulee ihan luonnostaan, keskittyminen on aiempaa helpompaa kun ei ole jatkuvasti vaarana hukkua internetin syövereihin.

Lyhyesti siis: Apple Watch on lisännyt elämään niin aikaa, vapautta kuin hyvinvointiakin. Voiko oikeastaan toivoa laitteelta mitään sen parempaa? Itse en ainakaan osaisi.

No Comments

Post A Comment