Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Eilinen oli tuosta ei kovinkaan toivotusta räntäsateesta huolimatta jotenkin ihan erityisen hyvä. Näillä viikoilla, kun Alba on isällään teen töitä yleensä kuutena päivänä viikossa. Eilen oli viikon ainoa lähes kokonaan kaikista velvollisuuksista vapaa päivä, ja otin siitä kyllä kaiken ilon irti. Aamupäivällä kävin lounaalla ihanan Ayanin kanssa, johon olen muistaakseni tutustunut niin, että hän on käynyt asiakkaana Bik Bokilla ja olemme jostain syystä vain alkaneet jutella, ja huomanneet melko pian että meitä yhdistää äitiyden lisäksi aika hitsin moni muukin asia. Eilinen lounas venyi kaksituntiseksi ihan huomaamatta. En ole ihmisenä se tyyppi, joka kertoo kaikille kaiken heti, vaan olen aika varovainen sen suhteen mitä itsestäni annan ja kenelle. Joten tuntuu ihanalta tavata sellaisia ihmisiä, joiden seurassa tulee nopeasti sellainen olo, että tässä on turvallista puhua myös niistä sellaisista asioista, joista ei oikeastaan edes tahtoisi.

Processed with VSCO with f2 presetIMG_8375

Päivän aikana ehdin tapaamaan myös kolmea muuta ystävääni, sopia yhden kutkuttavan projektin, aloittaa ehkä jotain sellaista josta joskus tulee jotain tai sitten ei, syödä toisen lounaan yhdessä lempipaikoistani Helsingissä, tehdä töitä toimistolla niin innostuneena, että vuorokausi ehti jo vaihtua seuraavaan, nukkua päiväunet, toimia ad:na sellaisissa kuvauksissa, että vieläkin punastuttaa. Ei ihme, että nukahdin melkoisen onnellisena.

Ja hei,
Jos mietitte siellä vielä, että mihin mennä syömään (ja ehkä lasillisille tänään), niin suosittelen lämpimästi Iso Roobertinkadun Na’am Kitcheniä: taivaallisen hyvää ruokaa, kiva tunnelma ja ihana henkilökunta. Mene ihmeessä, jos et ole vielä käynyt. Tai mene, vaikka olisitkin.

Pst. Kuinka mieletöntä, että lounaan pystyi paleltumatta ja kastumassa syömään tuossa terassilla vielä näin lokakuussa räntäsateen ropistessa katuun? Mahtavaa.

Ihanaa perjantaita, ja viikonloppua kaikki.
Olkoon se hyvä.

Processed with VSCO with f2 preset

Miksi voin juosta 5 kilometrin lenkkejä, mutta 50m matka kotoa bussipysäkille juosten tuntuu siltä että niin keuhkot kuin aivotkin jäjähtävät? Mitä tämä on? En käsitä. Entinen pikajuoksija kuitenkin.

Miksi olen tänään töiden tekemisen sijaan pelannut kolme tuntia 10fastfingers.com: ssa kuinka monta sanaa pystyn kirjoittamaan minuutissa. Älkää kokeilko. Koukuttavampaa kuin aika moni muu asia tässä maailmassa.

Processed with VSCO with f2 preset

Mitä teen tammikuussa kun tulee oikeasti kylmä kun pukeudun nyt jo niihin kaikkein paksuimpiin takkeihini?

Miten on mahdollista, että olen herännyt melkein kuukauden putkeen yöllä lähes minuutilleen tasan kello 4.18? Ja voisinko kiitos saada samanlaista täsmällisyyttä ja säännöllisyyttä kaikkeen muuhunkin tekemiseeni?

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Latasin puhelimeeni appin, joka kertoo kuinka paljon käytän puhelintani päivässä. Ja. En kehtaa edes kertoa kuinka monta tuntia siihen kuuluu.
Seitsemän.
Siis 7. !!!!!! SEITSEMÄN.
Jännä, että joskus tuntuu siltä, ettei aika meinaa riittää mihinkään.
Puolustukseni voin tosin sanoa, että teen todella paljon töitä puhelimellani. Vastaan aina sähköposteihin puhelimella, muokkaan kuvia puhelimella, kirjoitan aina kaikki tekstit puhelimen muistiin jne. Lisäksi myös siis puhun puhelimessa aivan järkyttävän monta tuntia viikossa.
Mutta silti. Käytän tähän puhelimen räpläämisen vuorokaudessa enemmän aikaa kuin nukkumiseen. Sairasta.

Processed with VSCO with f2 preset

Olen kuunnellut nyt repeatilla näitä kahta kappaletta: tätä https://m.youtube.com/watch?v=oVb2TXj_Zg0 ja tätä https://m.youtube.com/watch?v=El2yYlwghlY vaikka pidän vaan toisesta.

Nieleskelin ihan tosissani itkua tänään aamulla ratikassa kun ehkä noin 10- vuotias poika tarjosi jotenkin uskomattoman automaattisesti ja sympaattisesti omaa paikkaansa kyytiin nouseelle vanhukselle.
Eikä tämä ole ollut suinkaan ainoa kerta tänään, kun olen ollut lähellä itkua siksi, että joku toimii juuri niin kuin kuuluukin.
Mikä minua vaivaa?

Processed with VSCO with f2 preset

MIKSI KUKAAN EI OLE KERTONUT MINULLE SELLAISESTA SIVUSTOSTA KUIN LENTODIILIT.FI???????????

Tai sitä, että ääniviestejä voi kuunnella ihan samaan tapaan kuin jos puhuisi puhelimessa? Olisin välttynyt aika monilta kiusaannuttavilta tilanteilta, jolloin olen alkanut julkisella paikalla kuunnella ääniviestiä, jonka sisältö ei olekan ollut ehkä sellainen jota kukaan ympärillä oleva olisi todellakaan halunnut kuulla….

Miksi mun ei nykyään koskaan tee aamuisin mieli mtään muuta kuin ranskalaisia?? Vaikka yritän miettiä smoothiebowleja, ja avocadoleipiä niin tahdon vain mahdollisimman syvällä rasvassa paistettuja ranskalaisia.

6C8D73A2-FF06-4EC0-80BB-A1320430F31FProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Tässä nyt ensiesittelyssä se toinen niistä lupailemistani takeista. Kaunis ku mikä. Tämä tekee mieli pukea päälle aina silloin, kuin taivas on pilvetön. Koska mätsää silloin ihan erityisen täydellisesti taivaaseen, mutta myös mielialaan. Mutta toisaalta, piristää myös silloin kun on harmaata ja ankeaa.

Tänään ei ole ollut kumpaakaan. Ei sisällä, eikä ulkona. Ihana, kutkuttava perjantai-fiilis. Tällainen olo on aina silloin, kun edessä on vapaa viikonloppu vailla yhtäkään etukäteen sovittua tapaamista tai tekemistä. On sellainen tunne, että voi tapahtua ihan mitä tahansa. Vaikka harvemmin kuitenkaan tapahtuu, heh. Ja sekin on aivan todella hyvä. Se sellainen tavallinen, tasainen arki alkaa kaiken seilaamisen ja sekavuuden jälkeen tuntua todella tervetulleelta. Kaikkein parhailta tuntuvat nykyään ne sellaiset päivät, jolloin ei ole tapahtunut oikeastaan yhtään mitään. Ne päivät, kun ystävien sitä kysyessä voi sanoa ettei ole yhtään mitään kerrottavaa. Koko tämä vuosi on ollut niin täynnä tapahtumaa, ihmeellisiä sattumia, erikoisia ihmissuhteita, uutta ja väliaikaista, että ikävöin ihan todella sitä tasaista kyytiä.

Mutta kaikella aikansa ja paikkansa.

Processed with VSCO with f2 presetwith VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Takki: KappAhl* / College: Makia* / Housut: Bik Bok* / T-paita: Bik Bok / Kengät: Vans / Laukku: Mango

Nyt vielä muutama tunti töitä ja sen jälkeen pelkkää vapaata sunnuntai-iltaan asti. Ah.

Parasta viikonloppua ihan jokaiselle.
Nautitaan.

 

*tuote saatu blogin kautta

 

Processed with VSCO with f2 preset

Tänään ei tee mieli sanoa mitään sen kummempaa. On vaan jotenkin ihan valtavan hyvä ja levollinen olo. Tekee mieli jakaa tästä hyvästä, kertoa kaikille että ah, vihdoinkin se onni on löytänyt myös tänne meikäläisen luo. Siksipä tässä kymmenen asiaa, joiden ansioista olen tänään ollut onnellinen, iloinen vähintäänkin. Ja tiedättekö- näitä olisi tullut helposti vielä vaikka toinen mokoma lisää.

Processed with VSCO with f2 preset

1. Monta kuukautta solmussa ollut ihmissuhde, joka on vihdoin suoristunut, eikä enää vie päivistäni yhtään ylimääräistä energiaa tai aikaa.

2. Se, että Alba on jo useamman kuukauden kertonut parhaiksi ystävikseen niitä kysyttäessä Leon ja Hussen. Kuulostavat ehkä ihan tavallisilta naapurin lapsilta, mutta eheii Leo on kissa ja Husse Husqvarnan ruohonleikkuri.

3. Kasvojen iho on vihdoin palannut takaisin normaaliksi itsekseen e-pillereiden lopettamisen ja uusien, oikeasti toimivien, kosmetiikkatuotteiden (näistä lisää myöhemmin) ansioista.

4. Kaksi uutta takkia meikäläisen mittavaan takkikokoelmaan. Ja todellisuudessa multa ei löytynyt yhtäkään edes melkein samanlaista ennestään. Toinen takeista on ylisuuri musta untuvatakki, ja toinen vaaleanpunainen pitkähkö hattaratakki (molemmat näette ihan pian). Näiden kahden ansioista ajatus talvesta ei tunnu ollenkaan pahalta. Päinvastoin itseasiassa.

5. Se, että sain sanottua ääneen useammallekin ihmiselle sellaisen asian, jota olen kantanut sisälläni kuukausia yksin, koska olen ajatellut sen olevan aivan liian kamalaa kenellekään kerrottavaksi. Ja sillä sekunnilla kun sain kakistettua asian ulos, tajusin kuinka vähän kamalaa se oikeastaan olikaan. Kamalinta olikin se, että kuvitteli olevansa yksin asian kanssa.

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

6. Olen löytänyt (tai siis yksinkertaisesti ihan vaan järjestänyt) taas aikaa kirjoille. Lukemiselle ja kuuntelemiselle. Ja ahh, kuinka onnelliseksi ihminen voi lukiessaan tulla. Tätä oli oikeasti ollut ikävä! Nyt kirjahyllyssäni on viisi todella kiinnostavaa kirjaa odottamassa avaamistaan, yöpöydällä kaksi kirjaa kesken ja niiden lisäksi kuuntelen aktiivisesti kahta eri äänikirjaa. Hassua, miten oma elämä tuntuukin yhtäkkiä isommalta. Ja kuinka vapauttavaa on ajatella muutakin, kuin vain omia asioitaan.

7. Sateet. Tiedän, etten olen ainoa joka on fiilistellyt aidosti niitä sateisia päiviä. En tiedä mistä johtuu, mutta vielä kertaakaan en ole ajatellut että loppuisivat jo. Enkä vielä kertaakaan ole antanut niiden vaikuttaa tekemisiini ja menemisiini, tai edes fiilikseeni. Olemme ulkoileet tuntikaupalla myös silloin kun on satanut aivan järkyttävästi, olen käynyt ystävän kanssa kävelyllä sateista viis. Ja kiertänyt ylimääräisiä kortteleita ihan vain siksi, että sateen ropina hartioilla on tuntunut niin hyvältä. Mutta myönnettäköön, että eilen ja tänään olen ollut ihan erityisen onnellinen. Koska aurinko. Silti.

8. Yhden parhaimman ystäväni yllätys 30-synttärit viime lauantaina. En todellakaan edes muista milloin viimeksi olisimme ollut koko ystäväporukka yhden ja saman katon alla samaan aikaan. Enkä myöskään muista milloin viimeksi olisi ollut yhtä hauskaa. Mikä siunaus, että elämässä on ihmisiä jotka ovat olleet siellä melkein aina. Ja sitten on niitä, jotka eivät oikeasti ole mutta tuntuvat silti ihan siltä.

9. Se, että saan taas olla Alban kanssa tämän viikon. Se tarkoittaa viikon vapaata kaikista ankeista ajatuksista, viikon vapaata siitä tunteesta että on jotenkin merkityksetön, viikon vapaata siitä, ettei ihan tiedä mihin on menossa. Koska näillä viikoilla kaikki on aina hyvin. Ehkä toisinaan vähän väsyttää, mutta muuten mikään ei ole huonosti. Käsittämätöntä, että jossain noin pienessä voi olla niin järkyttävän suuri voima.

10. Nukun taas hyvin! Ja se on ehkä suurinta luksusta, mitä voin edes kuvitella. Tunnen itseni taas itsekseni. Jaksan, pystyn ja onnistun. Väsymys ja unettomuus tekee psyykkeelle oikeasti älyttömiä temppuja, saa kuvittelemaan ja tuntemaan kaikenlaista. Tuntuu ihanalta olla taas levännyt, energinen oma itsensä. Hallelujah!

Processed with VSCO with f2 preset

Ja koska, rakastan kommentteja. Haluan niitä. Niin please, kertokaa kolme asiaa joiden takia te hymyilitte tänään.

Kiitos ja pus.