Naiselta naiselle 08 maaliskuu 2020 - 18:00

Kaupallinen yhteistyö: Viaplay ja Indieplace

Ihanaa Naistenpäivää kaikki te ihanat naiset!

En todennäköisesti edes liioittele kun sanon, että vielä ehkä 15 vuotta sitten en edes tiennyt naistenpäivästä. Kuulin siitä, ainakin niin että muistaisin se, ensimmäisen kerran Alban venäläiseltä isoäidiltä, heidän perheessään naistenpäivää juhlittiin, ja juhlitaan edelleen isosti. Ennen häntä en ollut koskaan ainakaan juhlistanut tuota päivää, tai edes ajatellut miksi sellainen päivä kalenterissa on.

Tuo vuosipäivä sai alkunsa kuitenkin jo 110 vuotta sitten, eli kyse ei ole mistään ihan eilisestä perinteestä. Vuonna 1910 yli 100 naista, 17 eri maasta kokoontui Kööpenhaminassa pidetyssä konferenssissa, jonka tavoitteena oli vaikuttaa naisten tuolloin heikkoihin oikeuksiin. Konferenssiin osallistui eri maiden ammattiliittojen, puolueiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Esimerkiksi Suomesta mukana oli kaikki kolme ensimmäistä naiskansanedustajaa.
Tuosta päivästä lähtien 8.3 on erilaisten kampanjoiden ja tapahtumien kautta yhdistänyt naisia eri puolilta maailmaa ja erilaisista taustoista. Tämä kaikki on siten vahvistanut ja edistänyt naisten yhteistä vaikutusvaltaa ja voimaa.

Naistenpäiväähän juhlistetaan usein muistamalla siskoja, vaimoja, äitejä ja tyttäriä pienillä lahjoilla, joiden tarkoitus on osoittaa kunnioitusta heitä kohtaan. Moni meistä tunteekin ehkä vain tuon naistenpäivän kaupallisemman puolen, ja päivän tärkeä pääsanoma (naisten oikeuksien edistäminen ja naisten arvostaminen) saattaa helposti unohtua. Ajattelen itse, että tämä päivä on oiva tilaisuus vahvistaa ja nostaa muita naisia; kertoa elämänsä naisille, kuinka näitä arvostaa, alkaa tukea erilaisia naisten oikeuksia ajavia järjestöjä ja nostaa esille naisiin kohdistuvia epäkohtia. Täydellinen päivä vahvistaa yhteistä hyvää. Sitä onkin tosi mukavaa tehdä sieltä kakkujen ja kukkakimppujen takaa.

Ajattelin pitkään, ja kuulinkin usein, etten ole kovin naisellinen nainen. Todellisuudessa sillä tarkoitettiin vain sitä, etten pukeudu korkoihin, kiharra hiuksiani ja pukeudu mekkoihin, ja niillä asioillahan ei ole oikeasti mitään tekemistä naisellisuuden tai naiseuden kanssa.  Ärsyynnynkin nykyään ihan todella siitä, kun puhutaan naisellisesta naisesta,  silloin kun sillä tarkoitetaan tuollaista noin millimetrin kapeaa käsitystä siitä miltä naisellinen nainen näyttää. Mielestäni naisellisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa miltä näyttää. Ajattelen, että naisellisuus on sellainen sisäänrakennettu voima meissä, jota voi ilmentää niin monella eri tavalla. Tai olla vaikka kokonaan ilmentämättä, jos siltä tuntuu.

Puhun itsestäni edelleen usein tyttönä,  samoin ystävistäni. Vietän tyttöjen iltoja jne. Mutta lapsen saamisen myötä, ja erityisesti ihan viime vuosien aikana olen kuitenkin alkanut tuntea itseni yhä enenevissä määrin naiseksi. Ehkä se kaikki linkittyy siihen, että olen alkanut löytää oman paikkani, ja ääneni. Tiedän arvoni, ja pystyn seisomaan omien mielipiteideni ja ajatusteni takana. Tunnen itseni usein aikuiseksi ja kykeneväksi. Olen alkanut hyväksyä sen, mitä olen  ja olen koko ajan vähemmän ristiriidassa sen ihanneminäni kanssa. Aika ajoin tunnen olevani juuri sellainen vahva itsenäinen nainen, kun olen aina halunnutkin olla. Enkä tarkoita vahvalla ja itsenäisellä sitä, etten koskaan tarvitsisi apua vaan nimenomaan sitä, että olen uskallan ja voin pyytää apua, kun sitä tarvitsen. Olen oivaltanut, että vahvan ihmisen ei todellakaan tarvitse näyttää sellaiselta, joka pystyy ja jaksaa kaiken yksin, päinvastoin. Vahva ja itsenäinen ihminen tunnistaa omat rajansa, ja uskaltaa pitää niistä kiinni. Pyytää ja ottaa apua vastaan, ja voi myöntää ettei aina jaksa.

Olen aina ihaillut erityisesti sellaisia vahvoja naisia, jotka käyttävät aikaansa ja älyään ja rohkeuttaan yhteisen hyvän ajamiseen. Sellaisia naisia, jotka uskaltavat nostaa epäkohtia esiin, sellaisia jotka ajavat väsymättä heikompien oikeuksia, ja tavoittelevat oman etunsa sijaan sellaista suurempaa yhteiskunnallista hyötyä. Yksi tällainen nainen on Ruth Badet Ginsburg. Kuulin hänestä vasta muutama vuosi sitten, kun ystävän suositteleman löysin hänen omaelämäkertaansa My own words. Hän on äiti ja vaimo, mutta myös juristi. Hänet nimettiin 1993 Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomariksi, ja oli järjestyksessään vasta toinen tuossa tehtävässä toiminut nainen. Ennen tuohon tehtävään nimeämistä Badet Ginsburg oli tehnyt valtavasti töitä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen. Hän ajoi voimakkaasti naisten oikeuksia, mutta hän halusi erityisesti osoittaa että tasa-arvoinen järjestelmä ja yhteiskunta ei ole vain naisten, vaan myös miesten etu.

Yritän välttyä siltä, että tästä kirjoituksesta tulisi vahingossa esitelmä Ruth Bader Ginsburgista, joten vinkkaan vain että tänään, Naistenpäivän kunniaksi Viaplay on julkaissut elokuvan Oikeuden puolesta. Elokuva on tositapahtumiin perustuva tarina tuosta ihmeellisestä naisesta, äidistä ja asianajajasta sellaisessa maailmassa, jota hallitsivat tuohon aikaan lähinnä miehet. Elokuva keskittyy erityisesti Ruthin tasa-arvotaistelun ja uran alkuvaiheisiin. Suosittelen tuota elokuvaa erityisesti ihan jokaisella naiselle, mutta ajattelen, että aika monelle miehellekin tämän elokuvan näkeminen voisi olla aika avartavaa katsottavaa.
Tämä elokuva on omiaan nostattamaan sellaista feminiinistä voimaa ja vahvistamaan yhteyttä toisiin naisiin.
Olen niin hyvilläni siitä, että on sellaisia naisia kuin Ruth Bader Ginsburg, mutta myös siitä että tällaisia elokuvia tehdään ja  julkaistaan.

Pakko vinkata myös eräästä toisesta Viaplayn valikoimiin tulevasta uutuuselokuvasta Widows. Liityy löyhästi tähän tämän päivän teemaan sikäli, että tuon elokuvan keskiössä on neljä vahvaa naista. Naisia ei äkkiseltään yhdistä mikään muu kuin se, että heidän rikolliset ja kuolleet aviomiehensä ovat jättäneet heidät suuriin velkoihin (mutta siinähän onkin yhteistä ihan riittämiin…). Naiset päättävät luoda tulevaisuuden omilla ehdoillaan, ja tarttuvat rohkeasti kohtaloa sarvista. Elokuva julkaistaan Viaplayssa 27.3 ja lupaan sen olevan katsomisen arvoinen. Lisäpisteet siitä, että tapahtumat sijoittuvat Chicagoon, joka on heti New Yorkin jälkeen jenkkien toiseksi kiehtovin kaupunki.

Ja Viaplaysta puhuttaessa en voi mitenkään olla vinkkaamatta ehkä mun kaikkien aikojen suosikkia; ruotsalaista draamasarjaa nimeltä Rakasta mua. Sarjan on luonut Solsidan-sarjan Mickanina tunnetuksi tullut Josephine Bornebusch, joka on sekä käsikirjoittanut että ohjannut sarjan. Lisäksi hän näyttelee myös sarjan pääosaa, Claraa, ja tekee tuon kaiken aivan uskomattoman taidokkaasti. Rakasta mua onkin oivallinen esimerkki naisen nerokkuudesta, tarkkanäköisyydestä, rohkeudesta ja huumorintajusta. Sarjasta on toistaiseksi tullut vain yksi tuotantokausia, mutta jatkoa on tulossa syksyllä. Sitä odotellessani olen katsonut tämän ensimmäisen tuotantokauden jo kolmesti.

ARVONTA:

Ja hei, näiden vinkkien lisäksi ajattelin järjestää vielä arvonnan, jossa yksi onnekas voittaa 2kk ilmaista katseluaikaa Viaplayhin. Kilpailuun voi osallistua kommentoimalla tähän postaukseen omat suosikkinsa Viaplayn valikoimasta (oma lehmä ojassa, ja olen saanut tätä kautta niin usein, niin hyviä vinkkejä sarjoista, elokuvista ja dokumenteista, että haluan hyödyntää tämän tilaisuuden). Arvontaan voi osallistua sunnuntaihin 15.3 saakka.

Arvonnan säännöt voi halutessaan käydä kurkkaamassa täältä: arvonnan säännöt

Sisältä kaunis 05 maaliskuu 2020 - 19:35

*Kaupallisessa yhteistyössä Heleinin ja Indieplacen kanssa

Yleensä kun puhutaan sisäisestä kauneudesta tarkoitetaan ihmisen jotain jaloja ominaisuuksia, ja – luonteenpiirteitä; tietynlaista hyvyyttä. Tänään, tässä kirjoituksessa tarkoitan sisäisellä kauneudella tervettä ja hyvinvoivaa kehoa (ehdottomasti myös mieltä). Tulen koko ajan entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että se on nimenomaan hyvä olo, mikä näkyy myös ulospäin. Se, että on sovussa itsensä kanssa, arvostaa itseään ja tahtoo itselleen hyvää – ajaa meitä kohti hyviä tekoja ja tapoja. Ja ne taas ajavat meitä kohti sitä kuuluisaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Minulle on aina ollut helppoa hemmotella itseäni; viedä itseni lämpimään suihkuun, ja läträtä sen jälkeen erilaisilla seerumeilla, öljyillä ja voiteilla, käydä hieronnoissa, hoitaa hiuksiani ja kurlata kookosöljyllä aamuisin. On helppoa antaa itseni levätä, luovuttaakin jos siltä tuntuu. Olen hyvä tekemään kaikkea sellaista mikä on helppoa ja kivaa heti. Sen sijaan olen todella surkea tekemään asioita, jotka eivät ole sitä. Sellaisia asioita kuten hikiliikunta tai kunnollinen kotitekoinen ateria – vaikka tiedän, että molemmat tekisivät minulle takuulla enemmän hyvää kuin ne kaikki ihanimmatkaan voiteet tai kookosöljyn huljuttelut yhteensä.

Mutta. Koskaan ei ole onneksi liian myöhäistä muuttaa tapojaan. Opetella uusia ja parempia, niiden huonoiksi havaittujen tilalle.

Lopetin e-pillerit vuoden vaihteessa. Ihan kuten tein edellisenäkin vuonna samaan aikaan. Palasin silloin kuitenkin takaisin pillereihin ihan puhtaasti pinnallisista syistä; iho meni hirvittävään kuntoon muistaakseni n.2kk lopettamisen jälkeen. Kokeilin ongelmaan aluksi antibioottikuuria, joka viikon jälkeen alkoikin toimia. Joskin heti seuraavalla viikolla sain samaisista antibiooteista kamalan allergisen reaktion, jonka seurauksena iho oli taas vähintäänkin yhtä kamalassa kunnossa kuin ennen kuuria. E-pillerit tuntuivat tuolloin ainoalta ratkaisulta ongelmaan.
Tällä kertaa lopettaessani kuitenkin päätin, että ei enää koskaan. Sain pillereistä aivan hirvittäviä kolmepäiväisiä migreenikohtauksia ja kaikki ne kuukauden 27 muuta päivää oli raivopäisempi kuin raivotar itse. Sellaiseen ei ole enää paluuta, se nyt on sanomattakin selvää.

Kokemuksesta tiesin, että haastavin asia pillereiden lopettamisessa tulisi olemaan mahdollisesti huononeva ihon kunto. Päätinkin, että teen kaikkeni jotta voisin kokonaisvaltaisesti hyvin. Ajattelin, että ehkä ihonikin ymmärtäisi silloin tehdä niin. Hyvien ihonhoitotuotteiden ja ruokailutottumusten lisäksi otin tällä kertaa käyttöön myös järeämpiä aseita; hikiliikunnan ja nämä kuvissakin näkyvät Helein kauneusravintolisät. Ja, nyt kun pillereiden lopettamisesta on n.2,5kk voin kertoa, että menee muuten hitsin paljon paremmin kuin viime vuonna samaan aikaan. Jotain teen siis oikein. Tai varmaan teen aika montakin asiaa, mutta keskitytään tässä nyt niistä yhteen.

Parikymppisenä iho-ongelmat olivat erilaisia, kuin ne ovat nyt. Viime vuosina kaikkein suurimmalta harmilta on tuntunut iho, joka on jotenkin eloton; paljon väsyneempi ja harmaampi, kuin millaiseksi tunnen itseni. Ihon koostumukseen ja kuntoon vaikuttaa tietysti moni tekijä; geeniperimä, sokerit, stressi, ravinto ja uni – ihan vain noin muutaman mainitakseni. Mutta olen aika varma siitä, että tuon väsyneen ja elottoman ihon takana on iän myötä ehtynyt kollageenin tuotanto.

Kollageeni on siis tukikudoksen yleisin proteiini, jota esiintyy elimistössä lähes kaikkialla, kuten hampaissa, ikenissä, luustossa, rustoissa, ihossa ja verisuonissa. Se antaa tukea ja lujuutta kudoksille, ja ylläpitää juuri mm.ihon kiinteyttä. Kollageenin tuotanto alkaa kuitenkin ehtyä ikääntymisen myötä (suhteellisen varhain, jo jossain siellä 25-ikävuoden tietämillä. Eli oma tuotantoni on ehtymään päin jo 7 vuotta (!!)), minkä myötä iho alkaa rypistyä ja veltostua. Kollageenin tuotannon hiipumista on vaikea korvata pelkästään terveellisellä ruokavaliolla, joten taistelen nyt tuota alati ehtyvää kollageenin tuotanto vastaan tällä Heleinin vahvalla kollageeni- ravintolisällä.

Helein Strong Collagen– ravintolisä sisältää kliinisesti tutkittua Verisol-kollageenia ja C-vitamiinia. Verisol- kollageeni vaikuttaa ihon syvempiin kerroksiin (dermikseen eli verinahkaan) ; fibroplasti-solut tunnistavat tuotteen kollageenipeptidit, jotka sitten aktivoituvat tuottamaan kollageeniproteiinia, jonka vaikutus on se mikä näkyy ihon kunnossa. Erityisesti sen huomaa ihon lisääntyneessä elastisuudessa ja kiinteydessä. Tuotteen C-vitamiini taas ylläpitää kollageenin muodostumista ihossa sekä edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä.

Olen käyttänyt Heleinin tuotteita nyt vähän reilun kuukauden verran, ja ihon kunnossa sen todellakin huomaa. En edes muista milloin viimeksi olisin voinut näin hyvin omissa nahoissani, kirjaimellisesti. Useana päivinä viikosta en koe tarpeelliseksi edes meikata kasvojen ihoa, mikä on ihan ennenkuulumatonta ihmiselle, joka ei joskus vienyt edes roskia ilman meikkivoidekerrosta. Tietenkään en voi varmaksi vannoa, että mikä muutos johtuu mistäkin. Aivan takuulla ihon hyvinvointiin vaikuttaa sekin, että voin hirmuisen hyvin ihan noin niinku muutenkin. Mutta tämä kollageeni-ravintolisä on aivan varmasti yksi osallisista. Iho on nyt huomattavasti elastisempi, kiinteämpi kuin alkuvuodesta ja ennen noin peukalonpään kokoiset ihohuokoset ovat pienentyneet ihan silmin nähden. Ja se jos mikä tuntuu ihan hullun ihanalta.

Hiukset ovat naisen kruunu, sanotaan. En ole varma olenko itse koskaan ajatellut niin, mutta muistan kuinka joskus poika jota tapailin sanoi ”yks sun viehätysvoiman salaisuuksista on kyllä toi sun tukka”  Tukka oli silloin pitkä, vahva ja kiiltävä. Sellainen jonka saattoi surutta leikata jouluna polkaksi, sillä kesällä se oli kuitenkin taas pitkä. Tukka, joka asettui aina juuri niin kuin halusinkin.

Raskauden myötä jotain kuitenkin tapahtui. Lapsen syntymän, tai oikeastaan imetyksen lopettamisen jälkeen hiuslaatuni muuttui aiemmasta, korkeintaan taipuisasta todella laineikkaaksi. Sileästä ja kiiltävästä, vähemmän sileäksi ja kiiltäväksi. Kohisten kasvavasta aika to-della paljon vähemmän kohisten kasvavaksi. Hiukset alkoivat myös katkeilla (mitä ei tapahtunut aiemmin juuri ollenkaan, huomattavasti ainakaan) ja hiuksia tuntui putoilevan ihan hirveästi enemmän. Alban syntymän jälkeen hiukseni eivät ole ehtineet pitkiksi kertaakaan, lukuisista kasvatusyrityksistä huolimatta. Hiusten kunto on muuttunut surkeaksi ennen kuin ne ovat ehtineet pitkiksi ja aina olen lopulta päätynyt leikkaamaan hiukset takaisin tuttuun pitkähköön polkkamitaan.

Tämän yhteystyön tiimoilta sain taannoin kokeiluun tuon vahvan kollageeni- ravintolisän lisäksi myös Heleinin vahvan biotiinin, joka sisältää C-vitamiinia, sinkkiä, biotiinia ja kysteiinia.

Biotiini on välttämätön vesiliukoinen vitamiini, jolla on tärkeä aineenvaihdunnallinen merkitys sekä hiuksia ja kynsiä vahvistava vaikutus. Yhdessä sinkin kanssa biotiini edistää myös ihon ja limakalvojen hyvinvointia. Tämä Helein Strong Biotin+ sisältää lisäksi kysteiini-aminohappoa, joka on tärkeä osa iholle kestävyyttä ja joustavuutta antavaa tukirakennetta. Aminohappo on tässä valmisteessa  muuten elimistölle valmiiksi käytettävässä muodossa.

Nyt kun tuo kollageeni on todettu niin toimivaksi, odotan tältä biotiinilta yhtä paljon. Haluaisin taas kasvattaa hiukseni pitkiksi, ja uskon vakaasti että tämä tarjoaisi sen toivotun avun hiusten katkeiluun. Tuntuu että näiden viikkojen aikana uusia hiuksia on tullut ihan älyttömästi lisää, mikä näkyy nyt sellaisina minihiuksina päälaella. Myös kiiltoa ja sellaista pehmeää taipuisuutta on selvästi aiempaa enemmän. Tuntuu kuitenkin, että jos kollageenin suhteen muutokset alkoivat näkyä noin kolmessa viikossa, niin tämän biotiinin kanssa ne parhaat tulokset savuttaa varmasti vähän pidemmällä käytöllä. Positiivisia muutoksia ei siis kannata odotella ihan yhdessä yössä tapahtuvaksi, sillä ne tulevat kasvun ja uusiutumisen myötä, ja vaativat ainakin sen parin viikkoa aikaa. Nyt on kuitenkin todella luottavainen olo. Näen itseni jo sen pitkän, kiiltävän ja paksun hiuspehkon kanssa.

Mutta. Yksi konkreettinen muutos, joka näkyy jo nyt selkeästi ovat kynnet. Aiemmin liuskoittuvat ja naurettavan helposti katkeilevat kynnet ovat muuttuneet huomattavasti jämäkämmiksi, ja mikä parasta: kynnen pinta tuntuu rypyläisen sijaan sileältä ja kiiltävältä. Hei hei vaan geelilakkaukset, en tarvitse teitä enää.

Mikäli haluaisit kokeilla näitä Heleinin kauneusravintolisiä myös itse, niin löydät näitä apteekeista kautta maan.

Myös mun uusimman instagram-kuvan alla on mahdollisuus voittaa tuotepaketti, joka pitää sisällään sekä Helein Strong Collagenin, että – Strong Biotiinin. Käy kurkkaamassa!