Varmaan aika monelle teistä LivBoxin idea onkin jo tuttu, mutta niille joille ei ole niin kerrottakoon että LivBox on siis kerran kuukaudessa ilmestyvä kauneuslaatikko. Yhdessä boxissa on yleensä 4-6 tuotetta, joista osa matka- tai näytekokoja. Itselleni ainakin tuo idea näyttäytyy helppona ja kivana mahdollisuutena tutustua ja kokeilla uutta kosmetiikkaa, ilman että siihen tarvii syytää omaisuutta. Myös se, että boxin sisältö on aina yllätys, on ihanaa. Tuli pakettia avatessa ihan sellainen pikkutyttömäinen jännitys että hihiii täällä laatikossa saattaa olla aivan mitä vain.
Ja niin siellä kyllä olikin. Tästä elokuun boxista löytyi useampikin tuote, josta ihan oikeasti tykkäsin ja jotka varmasti jäävät kyllä käyttöön. Mutta näin estetiikan ystävänä, olisin ehkä kaivannut jotenkin yhtenäisempää kokonaisuutta tai teemaa. Hyviä yksilöitä, mutta joukkueena vähän hajanainen, urheilukielellä kerrottuna.

Pidemmittä puheitta, mennään siihen itse laatikon kiinnostavimpaan osuuteen, eli sisältöön. Elokuun boxi piti sisällään nämä seuraavat;

 

 

Lumene Glow Reveal kirkastava pikakasvohoito:

Ihana! Kirkasti oikeasti kasvojen ihoa, ihan kuten lupasikin. Koostumus oli todella miellyttävä, pienen pieniä rakeita ja riittävän tujakka rakenne. Tuntuu ja näyttää kasvoilla mutanaamiolta. Tykkään siitä, että tällaiset tuotteet oikeasti tuntuvat iholla, vähän saa kiristellä ja pistellä. Tulee olo, että nyt muuten tapahtuu oikeasti jotain. Tehoaineina tässä on käytetty lakka- ja tyrniöljyä ja tuote sopii kaikille ihotyypeille.

Neutrogena complexion scrub:
Todella isot ja tuntuvat rakeet, ja niitä on runsaasti. Maitomainen koostumus, isoista rakeista huolimatta kasvoille ei jää kiristävä vaan kosteutettu tuntu. Olen kuitenkin löytänyt jo niin hyvän rakeettoman kuorinnan, että tästä ei nyt mitään uutta luottotuotetta kyllä ole tulossa. Ja se tässä LivBoxissa aika ihanaa onkin. Voi kokeilla rauhassa, löytää tai olla löytämättä. Matkakokonsa puolesta sujautan tämän matkameikkipussiini ja otan mukaan niille reissuille joille en täysikokoisia purnukoita voi tai jaksa roudata.

Cutrin Repair ISM hoitoaine:
Tuoksu. Se tulee aina ensimmäisenä. Rakastan tätä tuoksua, huomaamaton mutta kuitenkin ylellinen. Tuoksuu ihan siltä, kuin olisi juuri noussut kampaajantuolista. Ja jo kaksi ihmistä minua halatessaan on sanonut että ai vitsi tuoksut hyvälle, ja voisin väittää että se on tämä hoitoaine, mistä on puhuttu.
Tuote on suunnattu erityisesti kuiville ja käsitellyille hiuksille, eli juuri meikäläisen latvoille. Teki hiuksille oikeasti hyvää.
Tässä on tämän elokuun boxia ehdoton lempituote!

AHAVA moisture and radiance boosting serum:
Vasta nyt ehkä vuoden seerumit ovat olleet aktiivisessa käyttössä. Olen kokeillut kymmeniä, pitänyt ehkä kolmesta. Osa seerumeista levittyy iholle kuin saippua, jättäen kasvoille omituisen kalvon johon ei tunnu imeytyvän enää mikään kosteusvoide. Tässä koostumus oli kuitenkin ihanan kevyt ja jotenkin kostea. Jätti kasvoille kevyen, vesimäisen tunteen. Tykkään! Voisin ostaa uuden tämän loputtua.

Maybelline Vivid Matte Liquid huulikiilto:
En ylipäätään ehkä ole mikään huulikiiltojen ystävä. Tahmaavat, ja tuulessa hiukset tarttuvat huuliin koko ajan niin, että näyttää ihan parralliselta. Mutta jos käyttäisin huulikiiltoa, niin en varmaan kuitenkaan tätä. Liian pinkki. Liikaa mulle. Tykkään huomaamattomuudesta ja luonnolisuudesta. Koostumus ja pigmentti tässä kuitenkin todella hyvä. Levittyy ongelmitta ja on ihanan mattainen huulilla olematta kuitenkaan ollenkaan ”kuiva”.

Cien waterproof mascara:
Boxin ehdoton yllättäjä! Tykkäsin tästä paljon. Paras ripsiväri aikoihin. Lidlistä ihan kuulkaas voitte käydä noutamassa omanne. Levittyy ripsille paakkuuntumatta, yhdellä harjauksella saan juuri täydellisen värin ja erotellit ripset. Ei tarvi tuhertaa montaa kerrosta. Ja pysyy! Oikeastaan vielä mikään kokeilemani ripsiväri tähän mennessä (ehkä siksi etten ole koskaan kokeillut näitä vedenpitäviä, sillä olen ajatellut etten tarvi) ole pysynyt ripsillä kokonaista päivää. Illalla kotiin tullessa ripsiväri ei ole edes poskilla, vaan se on vaan mystisesti kadonnut jonnekkin. Mutta tämä pysyi visusti kiinni koko pitkän päivän ja puoli yötäkin. Kesti kolmen tunnin tanssimisenkin ihan ongelmitta.
Vedenkestävässä ripsivärissä ärsyttävää kuitenkin on se, että noh- se on vedenkestävää. Iltaisin pelkkä vesipesu ei riittänytkään vaan täytyi kaivella silmämeikinpoistoaine kaappien perältä.

Pepsodent White Now Glossy Chic:
Hammastahna nyt on aina hammastahnaa, paitsi silloin kun se ei ole. Mutta tämä kuitenkin oli.

Näiden lisäksi boxista löytyi myös Issey Miayke L’eau D’issey Pure– hajuveden tuoksunäyte. hana, raikas tuoksu. Tuo mieleen vesisateen jälkeisen ilman. Toimittaa meillä nyt avattuna huonetuoksun virkaa. Hyvin tuoksuu jo viidettä päivää.
Koodilla trishin on nyt mahdollista tilata tuo syyskuun boxi (joka on muuten täynnä bloggaajien suosikkituotteitta) hintaan 13,90€* (norm.16,90€). Koodi on voimassa 28.8 asti.

Ja jos vaikka itselle tuo LivBox ei tuntuisikaan tarpeelliselta, niin tämä on mielestäni myös aika ihana lahjaidea jollekin rakkaalle. Tuskin kukaan pahastuisi postilaatikkoon kolahtavasta yllätyslaatikosta täynnä kaikkea kivvaa. Vai mitä?

*Alennus koskee joko normaalihintaisen jatkuvan tilauksen ensimmäisen boxin hintaa tai normaalihintaisen kolmen kuukauden määräaikaisen tilauksen kokonaissummaa.

Meillä, mulla ja Romalla, kaikki raha on oikeastaan heti alusta lähtien ollut yhteistä. En muista, että olisimme koskaan varsinaisesti käyneet keskustelua siitä, miten me tulisimme raha-asiamme hoitamaan, vaan kaikki on aina vain ollut näin – jotenkin tosi luonnostaan. Osittain se johtuu varmasti siitä, että olemme keskenämme melko samanlaisia rahankäyttäjiä, huolettomia ja vähän höveleitäkin. Myös se, ettei kumpikaan meistä ole huomattavasti toista suurituloisempi vaikuttaa takuulla asiaan. Meillä maksaa se, joka ensin kerkeää kaivaa korttinsa esille. Isommat hankinnat taas tekee se, jolla on sillä hetkellä tilillään enemmän katetta. Molemmilla on siis edelleen omat henkilökohtaiset tilinsä, vaikka talous onkin yhteinen.Tilipäivinä molempien tileiltä lähtee vuokra ja laskut (kaikki puolitettuna tietysti) sekä tietyt summat säästö- ja ASP-tilille. Se kaikki mikä jäljelle jää, yleensä myös menee. Seuraavan tilipäivän koittaessa ei koskaan ole olo, että mitä? taasko muka palkkapäivä, juurihan se oli.

Aina toisinaan ollaan kuun lopulla tarkasteltu menojamme. Lähes aina Roma on ollut meistä se, jonka rahoista suurin osa menee meidän perheen ruokakuluihin (yksinkertainen selitys tähän on se, että inhoan kaupassa käymistä enkä tee sitä juuri koskaan). Minä taas puolestani lähes poikkeuksetta hoidan ja maksan kaikki meidän perheen vaate- , tarvike- ja sisustushankinnat.

En oikeastaan edes osaisi kuvitella, että olisi mitenkään toisin. Että taloutemme olisi erillinen, kun elämämme on kuitenkin näinkin yhteinen. Taaimmaisena ajatuksena ja toiveena kun on se, että tulemme olemaan koko loppuelämämme yhdessä, joten mitä väliä kenen rahoja tässä hassataan? Yhteiseen hyvään ne käytetään kuitenkin. Toki välillä on ollut vähän nieleskelemistä, kun toinen on halunnut hankkia jotain vähän hintavampaa (televisio, tietokone, playstation tms.), jonka ostamista itse ei olisi pitänyt kovinkaan tarpeellisina. Tuolloin mietin, mitä kaikkea muuta kivaa tuolla rahalla olisi voinut saada ( lähinnä siis lentolippujen muodossa lasken). Nieleksien olen kuitenkin aina antanut siunaukseni näille hankinnoille, siinä toivossa tietysti että omat tulevat useamman tonnin kamerahankinnat niellään myös kakistelematta.

Noiden yllämainittujen muutamien nieleskelyä aiheuttaneiden tilanteiden lisäksi oikeastaan ainoa negatiivinen asia tässä yhteistaloudessa on lahjat. Jouluina, syntymäpäivinä ja nyt myös äitienpäivinä, lahjojen saaminen ei tunnu enää erityisen hohdokkaalta, koska tuntuu ihan siltä kuin ne olisi ostanut itse. Ja niinhän sitä tavallaan onkin,  omista rahoista ne kun kuitenkin menevät. Aina lahjan saadessani mietin sitä, mitä muuta tällä rahalla olisi voinut ostaa. Tai mihin me yhdessä olisimme voineet sen käyttää.

Kuten ehkä jo tuosta ylläolevan tekstin määrästä voi päätelläkin, niin mua rahasta puhuminen ei vaivaannuta tai nolota yhtään – päinvastoin. Keskustelen rahasta (paino sanalla keskustella! En pidä yksipuolisesta utelusta, ihan vaan tiedoksi) oikein mielelläni. Keskustelen aivan mielelläni myös siitä, kuinka sitä ei toisinaan ole, tai kuinka aika usein toivoisi että sitä olisi enemmän. Kannatan avoimuutta aivan kaiken suhteen – myös raha-asioiden, ja uskon sen johtavaan ennen pitkää aivan kaikkia palvelevaa lopputulokseen.
Siksi olinkin erityisen mielissäni, kun minua pyydettiin mukaan Bellablogien ja Pivon kamppikseen; puhumaan rahasta, mikäs sen mukavampaa. (Ok, Jonnaa lainatakseni on kyllä sanottava, että vaikka rahasta puhuminen onkin helppoa, niin rahasta puhuminen kahden kameran edessä ei sitä kyllä ollut – katsokaa vaikka itse)

Sitä paitsi tuo Pivo muutenkin on ihan huikea keksintö. Niille joille se ei vielä ole entuudestaan tuttu kerrottakoon, että Pivo on eräänlainen mobiililompakko, jonka avulla pystyt helposti seuraamaan kulutustasi (ainakin iPhone 6:lla pystyt tarkistamaan tilisi tilanteen pelkällä sormen painalluksella. Huomattavasti kätevämpää, kuin nettipankkiin kirjautuminen siis.) Sen voi ladata ainakin iPhonelle, Androidille ja Windows-puhelimille. Voit liittää sovellukseen maksukorttejasi ja sen kautta saat käyttöösi erinäisiä etuja mm. CityShopparin. Itselleni ehkä siistein ja eniten käytetty ominaisuus Pivossa (tilin saldon tarkastamisen lisäksi tietty) on ollut erilaisten budjettien laatiminen. Olen oikeastaan aina ollut todella surkea rahankäyttäjä, joten näistä on ollut ihan valtavasti apua. Kokeilkaa, jos ette ole jo kokeilleet!

Ja hei, mua kiinnostaa luonnollisesti niin paljon, että miten teillä toimitaan/toimittaisiin; omat vai yhteiset rahat ja miten/miksi olette nykyiseen tilanteeseen päätyneet? Tämä kiinnostaa mua niin paljon, etten oikeasti malta odottaa teidän kommenttejanne aiheesta