IMG_3499 IMG_3520 IMG_3509 IMG_3527

Ihan hullua, että taas on perjantai. Juurihan edellinen viikonloppu alkoi.
Tuntuu, että tässä kuluvassa viikossa on ollut noin kolmetoista tuntia ja kaksi päivää vähemmän, kuin viikoissa yleensä. En ole saanut aikaiseksi puoliakaan niistä asioista, joita suunnittelin, mutta toisaalta olen käyttänyt aikaani kaikkeen sellaiseen mitä en ollut suunnitellut ollenkaan. Välillä sellainen tekee ihan hyvää, reiteiltä ja suunnitelmista poikkeaminen siis. Pukeutumisen suhteen olen pysytellyt kuitenkin siinä tutussa ja turvallisessa. Hyvät farkut, harmaa college ja musta nahka toimivat aina. Vielä näin viiden vuoden tehokäytön jälkeenkin.

Nyt toivotan teille kaikille mukavia, hitaita päiviä ja suuntaan itse töihin.
Tämän iltavuoron jälkeen jään taas reiluksi viikoksi lomalle.
Varautukaa siis siihen, että postauksia tipahtelee tänne nyt viikonlopun ja ensiviikon aikana taas vähintään kerran päivässä.

Nyt ei oikeastaan edes ole mitään sen kummempaa sanottavaa. Pää on sellaisella hyvällä tavalla tyhjä. Tulin juuri kotiin viikottaisesta hieronnastani, ja sen jälkeen olo on aina jotenkin vähän hassu, hyvällä tavalla sitäkin. Yhtäkkiä sitä näkee kaiken vähän selkeämmin ja kirkkaammin, niin ajatuksensa kuin eteensäkin. Halusin vaan tulla toivottamaan ihanaa perjantaita ja viikonloppua. Vaikka olenkin koko viikonlopun töissä, niin ei tunnu yhtään siltä. Ihan perjantai-olo, skumpat kylmässä ja kaikkea.

Ja hei, jos haluatte viritellä itsenne oikeille taajuuksille viikonloppua ajatellen, niin käykääpä lukemassa noita edelliseen postaukseen jätettyjä kommentteja, naurettiin niille eilen ihan katketaksemme. Ihan mahtavia, kiitos niistä.

Selailen tässä samalla sivusilmällä Annikan ja Saran blogeja, ja noita aivan käsittämättömän kauniita kuvia (ja kuvattavia! ) katsellessa on pakko sanoa, etten malta odottaa että saan ensiviikolla testattavakseni uuden kameran, jonka avulla saan vihdoin vietyä blogin kuvat sille tasolle, kuin toivoisinkin. Tai ainakin lähemmäksi sitä.

Nyt perjantaita elämään,

Takki: Cubus
T-paita ja laukku: Bik Bok
Pellavapaita: Gina Tricot
*Housut: Gustav
Kengät: Topshop

Olin jo ehtinyt unohtaa kuinka ihanalta nämä tällaiset, lämpimähköt, aurinkoiset päivät tuntuvat. Se, että saa kipitellä menemään nahkatakki valtoimenaan nilkat juuri sopivasti liian lyhyiden lahkeiden alta vilkkuen, palelematta, tuntuu just nyt melkoiselta onnelta. Aina näin keväisin koko olo ja olemus kevenee vaatetuksen mukana. Ihanaa kun tietää, että kaikki paras on vielä edessä, mutta juuri nytkään ei ole ollenkaan pöllömpää.

Tänään ei olla käyty sisällä kuin tankkaamassa vähän ruokaa ja unta, muuten ollaan menty aamusta asti. Menty ja nautiskeltu, nähty ystäviä, kahviteltu ja syöty lounasta ulkona. Rakennettu ainakin 110 hiekkakakkua, ja hajotettu ne jo ennen kuin ovat oikeastaan edes valmistuneet. Keinuttu, pyöritty karusellissa ja saatu uusia kavereita samalta pihalta. Hyvä päivä, ei mitään valittamista.

Nyt ajattelin laittaa kahvin tippumaan, vastata sillä välin nopeasti sähköposteihin (niitä vastaamattomia viestejä on yli 50, että en ehkä sittenkään ole niin varma siitä nopeasta….), ja kiikuttaa sitten niin itseni kuin pannullisen kahviakin tuohon pihalle, hiekkalaatikon reunalle. Mitäpä sitä ihminen muutakaan.

Nämä kuvien housut ovat muuten juuri nyt parasta mitä vaatekaapistani löytyy. Onnistuvat olemaan samaan aikaan sekä rennot että skarpit. Tuntuvat jalassa yhtä mukavilta kuin verkkarit, mutta eivät todellakaan näytä niiltä. Ovat vielä prikulleen oikean mittaisetkin, juuri sopivasti liian lyhyet. Ei tekisi mieli enää oikein muita housuja käyttääkkään.

Eiku ai niin, eihän mulla oikeastaan muita olisikaan. …

 

*saatu blogin kautta

Aloitin tämän vaatehuoneen päivityksen tällä vihreällä huitulalla. Se onnistuu olemaan samaan aikaan sekä aika hirveä, että järkyttävän ihana. Enemmän kuitenkin tuota jälkimmäistä. Ostin tämän lauantaina, ja olen liihotellut tässä joka päivä sen jälkeen. Yhtenä päivänä yhdistin sen nahkahousuihin ja lenkkareihin, toisena päivänä se sai hulmuta avoimena mustien farkkujen ja mustan t-paidan kaverina. Eilen se sai kaverikseen nämä Leviksen viisnollaykköset ja mustat nilkkurit. Ja vaikka itsekin tätä ostaessani vähän epäilin, niin tämä ihan todella on sellainen kaikkien kaveri – tyyppinen vaatekappale. (Jätin tämän paidan ensin ostamatta, vain passittaakseni Roman muutamaa tuntia myöhemmin hakemaan tämän mulle Jumbosta, joka oli ainoa paikka josta tätä löytyi vielä omassa koossani. Onneksi passitin). Ainoa asia, joka vähän tuottaa ongelmia on takit. Vielä ei ole ihan niin lämmintä, että tuolla tarkenisi painella menemään ihan tuollaisenaan. Takki on vedettävä niskaan joka kerta kotoa lähdettäessä. Tuo paita on niin pitkä, että se näyttää hassulta melkein kaikkien omistamieni  takkien kanssa. Onneksi tämänkin ”ongelman” voi unohtaa suunnilleen kuukauden kuluttua, jolloin tästä huitulasta tuleekin se takki.