Mun tiistai 09 maaliskuun 2016 - 19:19
Aina toisinaan kommenteissa pyydellään sellaista minun päiväni- postausta. No, täältä pesee sellainen vähän vaatimaton versio siitä.
6.18 Herään kaksi minuuttia ennen herätyskelloa levänneenä ja virkeänä. Tajuan, että olen saanut nukkua täyden yön ilman ainoatakaan herätystä. En ole havahtunut hereille edes Roman herätyskelloon tämän lähtiessä töihin tuntia aiemmin. Albakin vielä nukkuu.
6.20 -> Nousen ja menen suihkuun. Ehdin meikata ja laittaa tukankin (siis harjata ja kuivata…) ennen kuin pinnasängystä kuuluu papa töissä, jonka Alba oikeastaan kaikkina niinä aamuina ensimmäiseksi toteaa, kun Roma on lähtenyt töihin ennen meidän heräämistämme. Pötkötellään hetki sohvalla ja katsellaan pikku kakkosta. Rakastan aamuja. Alba on ihan erityisen hyväntuulinen, mutta kuitenkin vielä vähän siitä kaikesta nukkumisesta väsyksissä, ja haluaa vain olla sylissä. Sellainen lämmin pieni pähkinä.
8.00 Baba tulee hakemaan Alban heille ja lähden itse Polhemin showroomille Lindexin aamupalatilaisuuteen, jossa paljastetaan Lindexin kevätkampanjan tähtikasvo, Sienna Miller. Mallisto tulee muuten kauppoihin nyt kuun lopulla, 31.3 siis ja näytti todella hyvältä.
10.00 – 12.00 Aamupalan jälkeen jään vielä hoitamaan muutamia asioita kaupungille. Käyn etsimässä kuvausrekvisiittaa ja yhdessä tapaamisessa.
11.00 – 14.00 Baba ilmoittaa että tuovatkin Alban kotiin vasta jälkeen, ei ennen, päiväunien. Saan siis yllättäen omaa aikaa useamman tunnin. Teen hommia koneella, muokkaan kuvia, vastailen sähköposteihin ja kommentteihin. Suunnittelen seuraavan viikon aikataulua ja postauksia.
14.30 Roma tulee kotiin töistä, yksi päivän ehdottomia kohokohtia. Keitetään päiväkahvit ja mennään yhdessä päiväunille. Tämä on todellista luksusta, edellisestä kerrasta on varmaan puolitoista vuotta.
15.30. Tajuan, etten ole syönyt aamiaisen jälkeen mitään. Tai no, oikeastaan en itse edes tajua sitä, mutta onneksi Roma osaa laskea yhteen yksi plus yksi. Alan siis olla todella huonolla tuulella. Nälkäkiukku, tiedättehän. Laitetaan päivällistä ja pieninkin palaa kotiin. Ehditään kaikki vielä syömään yhdessä.
16.00 Lähden kotoa. En oikein edes tiedä minne olen menossa. Sain kutsun salaiseen puutarhaan, enkä oikeastaan tiedä tilaisuudesta muuta, kuin sen missä se pidetään. Luonnollisestikaan en tiedä yhtään ketä sinne on tulossa, todennäköistä on etten tunne sieltä ketään. Kotiin jääminen houkuttelee. Kutsukin oli suunnattu vaikuttaville ja hurmaaville naisille – ei ollut yhtään sellainen olo. Menin silti.
16.30 – 19.30 Onneksi menin. Kauneimmat puutarhajuhlat koskaan. Mielettömän kauniisti rakennettu miljöö, ihania puheenvuoroja ja maukkaita drinkkejä. Hyvää seuraakin vielä kaiken lisäksi. Eikä ruoassakaan varsinaisesti ollut valittamista. Sain vielä kukista seppeleenkin. Mielettömän hyvä ilta. Sanoisin viis kautta viis, jos käyttäisin sitä sanontaa. Illan jälkeen oli ihan vaikuttava ja hurmaava olo.
20.00 Tulen kotiin sopivasti iltapuuron aikaan. Roma lähtee harrastuksiinsa melkein heti mun kotiintulon jälkeen. Koko päivän on ollut ihan älytön ikävä Albaa, olen tottunut viettämään ainakin puolet vuorokaudesta hänen kanssaan. Ihanaa siis saada olla kahdestaan vielä ennen nukkumaanmenoa. Luetaan kirjaa, ja potkitaan palloa sisällä. Kun kissa on poissa jne.
22.00 Alba nukahtaa heti kun olen laulanut sinisen unen arvioilta 117 kertaa ja hyssyttänyt käsivarsilla vähintään 25 minuuttia. Käy ihan treenistä, kokeilkaapa joskus jos voitte. Romakin tulee kotiin. Lämmitetään päivällisen jämät. Sellainen kevyt iltapala meillä, ajankohtakin aika kaukana ideaalista. Katsotaan jakso House of Cardsia. Olen niin ylpeä meistä, että olemme pystyneet säästelemään sarjaa. Edellisen tuotantokauden katsoimme muistaakseni kolmessa päivässä. Nyt ollaan vasta jaksossa viisi.
23.30 Iltapesut ja nukkumaan. Aamulla kello soi taas 5.30. Aivan kelpo tiistai. Eläisin uudestaankin.
Mietin tässä vielä, että riittääköhän nuo neljä selfietä tuosta seppeelestä nyt varmasti, vai pitäisikö kuitenkin laittaa tänne ne loputkin kuusi hmmm…..
