imageimage
image

Olin vannottanut itselleni, etten tulisi valittamaan tänne blogiin siitä kuinka hankalaa kuvaaminen Suomessa näin talvisaikaan on. Valoa on oikeastaan vain muutama tunti päivässä, eikä silloinkaan ole mitenkään erityisen valoisaa. Saattaa mennä helposti viikkokin niin, ettei auringosta ehdi näkemään vilaustakaan. Mulla on kuitenkin sikäli ihan kelpo tilanne, että teen töitä vain muutaman kerran viikossa, ja Romakin on joka toinen viikko kotona puoleen päivään asti, joten mahdollisuudet kuvaamisen valoisaan aikaan ovat aika hyvät. Mutta silti, sanottava on että nyt tässä muutaman tunnin muiden blogeja pläräiltyäni omien kuvien surkea laatu suorastaan särkee verkkokalvoja. Kuvaan kameralla, jonka olen ostanut muistaakseni keväällä 2007, yli kahdeksan vuotta sitten siis. Tähän asti tuo kamera on riittänyt mulle ihan vallan mainiosti sellaiseen satunnaiseen kuvaamiseen. Viimeiset kolme vuotta kun olen kuvaillut pääasiallisesti vain puhelimella. Nyt kun kamera taas on päivittäisessä käytössä alkaa siltä toivomaan jo vähän enemmän ja parempaa suorituskykyä. Toki omissakin skilsseissä on vielä aika reilusti tekemistä. Ja voisin kuvitella, että nämä kotikutoiset kuvat eivät ehkä häiritse teitä muita yhtä paljon kuin minua, vai häiritsevätkö?

Kuvien surkeasta laadusta huolimatta tänään on ollut kyllä ihan loistava päivä. Rakastan näitä viikkoja, kun Roma on aamupäivän kotona ja ehditään tekemään yhdessä vaikka mitä. Yleensä romppu on myös meillä se, joka nousee Alban kans aamuisin niin että minä saan nukkua pidempään. Tai siis ”nukkua”. Yleensä tuo aika menee siihen, että selailen vielä iiihan vähän instagramia, luen vielä pari blogia, katson ihan vaan muutamat snäpit ja sitten vielä ehkä kerran tai pari nämä kaksi videota. Eh.
Tänään aamu alkoi sillä, että Roman äiti toi meille aamiaiseksi juuri valmistamaansa riisipuuroa. Tuo ihana nainen ajaa meille usein parikin kertaa viikossa lämpimän ruoan pöytään, tai vaihtoehtoisesti kantaa kassikaupalla täytettä jääkaappiin. Tämä kaikki siis sen lisäksi että hän myös hoitaa Albaa monta tuntia useamman kerran viikossa ja aivan aina babushkan hoitovuoron jäljiltä myös koti on siivottu ja tiskit tiskattu. Ollaan kyllä aika onnekkaita, tiedetään.
Ehdittiin ennen Roman töihin lähtöä käydä myös pienellä keittolounaalla ja ostoskierroksella Vallilan Stoorissa, tehdä viikon ruokaostokset ja Alban mentyä päiväunille ehdittiin olla hetki ihan vaan kahdestaankin. Yleensä nämä päivät, jolloin ei varsinaisesti edes tapahdu mitään ihmeellistä ovat niitä kaikkein parhaita, kenelläkään ei ole odotuksia joiden pitäisi täyttyä. Loppuviikko onkin sitten yhtä paikasta toiseen säntäilyä, joten nautin ihan erityisesti tästä rauhasta tänään.

// There’s no such thing as too much grey in one outfit.

imageimageimage

Coat, bag, t-shirt and beanie : H&M
Sweater: Topshop
Jeans: Zara
Shoes: Adidas Ultra Boost (gifted)

image

Mulla on aina ollut melko ongelmallinen iho. Varsinaisesta aknesta en kuitenkaan ole koskaan kärsinyt, mutta suunnilleen kaikkea muuta meikäläisen iholta on sitten vuosien varrelta kyllä löytynyt: on ollut rasvoittuvaa, kuivaa ja kiristävää, punoittavaa, isoja ihohuokosia ja epäpuhtauksia näin niinku ihan muutaman mainitakseni. Oon syytänyt varmaan tuhansia euroja erilaisiin kasvohoitoihin ja -tuotteisiin. Mistään ei kuitenkaan oikeastaan koskaan ole ollut mitenkään merkittävää hyötyä, ja oikeastaan jokaisella ihoani hoitaneella kosmetologilla on ollut erilainen käsitys siitä, miten ihoani pitäisi hoitaa. Toiset ovat olleet ehdottoman tujujen ja tehokkaiden rasvojen ja hoitojen kannalla, toiset taas ovat kokeneet että mitä miedompaa ja hellempää sen parempi.

Viime keväänä sain kuitenkin ensimmäistä kertaa testiin luonnonkosmetiikkaa, Nafhalta. ( Nämä kuvien putelit on kuitenkin ihan omin roposin hankittuja, sillä unohdin ne saamani tuotteet meidän Madridin AirBnb- kämpän kylpyhuoneeseen. Toivottavasti seuraava asukas on osannut olla onnellinen ne sieltä löytäessään ) Kokeilin tuotteita varmaan kuukauden verran silloin heti keväällä, ja koin jo tuolloin että se miltä ihoni tuntui, muuttui. Kesällä tuotteiden käyttö kuitenkin vähän jäi, niinku mulla kesäisin kosmetiikan kanssa aina käy. En juurikaan jaksa meikata, ja päivittäisessä käytössä ovat yleensä tuolloin lähinnä vesipesu ja aurinkorasvat. Nyt syksyllä töihin palatessani iho alkoi taas olla aika karmeassa kunnossa ja otin taas päivittäisen käyttöön nuo Nafhan tuotteet ja tadaa, ihoni ei kyllä koskaan (raskauden viimeistä kolmannesta lukuunottamatta ) ole voinut näin hyvin. Se ei oikeastaan enää koskaan tunnu kutisevan kiristävältä, kuten ennen, vaan ihan jopa kimmoisalta. Mielestäni ihoni väri on myös muuttunut huomattavasti heleämpään ja tasavärisempään suuntaan, eikä epäpuhtauksiakaan enää ilmaannu entiseen tapaan. Oon viime aikoina tosin kiinnittänyt huomattavasti enemmän huomiota myös ravintoon, ja ylipäätään siihen mitä suuhuni pistän, joten tästä ihoni suhteellisen hyvästä kunnosta ei varmaankaan ole kiittäminen pelkästään noiden tuotteiden.

image 

” Rauhoittava puhdistusmaito on nestemäinen, raikas ja miedon tuoksuinen. Se puhdistaa ihon hellävaraisesti poistaen myös meikin. Sisältää runsaasti vaikuttavia aineita, kuten arganöljyä ja sheavoita. Rautayrtti ja taikapähkinävesi puhdistavat tehokkaasti samalla kosteuttaen ja rauhoittaen ihoa. ”

image

” Silkkisen pehmeä, kosteuttava päivävoide antaa iholle koko päivän kestävää kosteutusta ja suojaa. Voiteessa on käytetty antioksidanttista, harvinaista kaktusviikunaöljyä, joka elvyttää kudoksia ja samalla suojaa ihoa pitkäkestoisesti. Kosteuttava päivävoide sopii myös kaikkein vaativimmallekin iholle. ”

image

” Pehmeä kuorintavoide on ihanteellinen herkälle iholle. Se jättää ihon pehmeäksi ja tasaiseksi. Ghassoulsavi yhdistettynä tammenkuorihiukkasiin puhdistaa ihon epäpuhtauksista ja poistaa iholta ylimääräisen talin. Arganöljy, aloe vera ja vihreä tee suojaavat ja kosteuttavat ihoa jättäen sen pehmeäksi ja samettiseksi.”

image

” Uudistava voide on samettisen pehmeä anti age -vaikutteinen, uudistava voide, jonka sisältämä antioksidanttinen arganöljy uudistaa ihoa ja suojaa solukalvoa tehokkaasti. Kaktusviikunauute ja vihreä tee ehkäisevät tehokkaasti ikääntymisen merkkejä tasoittaen ihon juonteita. Voide ei jätä rasvaista tunnetta iholle vaan imeytyy täydellisesti jättäen ihon pehmeäksi, elinvoimaiseksi ja kiinteäksi.”

Ennen pesin aamuisin kasvot  vain vedellä, mutta nykyään käytän aina myös tuota Nafhan rauhoittavaa puhdistusmaitoa. Pesun jälkeen levitän kasvoille kosteuttavan päivävoiteen, joka on ihanan kevyt mutta kuitenkin todella riittoisa. Ihan muutamalla painalluksella saan rasvattua niin kasvot kuin kaulankin. Iltaisin hieron kasvoista kookosöljyllä pois meikin (tämän vinkin luin Alban odotusaikana The Glow– kirjasta, joka on muuten ehkä kaunein kirja, mitä äitiydestä ja äideistä on tehty. Suosittelen ) jonka jälkeen viimeistelen puhdistuksen tuolla puhdistusmaidolla, ja muutaman kerran viikossa sitten vielä kuorinnalla. Yöksi levitän paksuhkon kerroksen tuota uudistavaa voidetta jonka koostumus on aivan täydellinen, sellainen samettisen paksu joka levittyy iholle helposti ja imeytyy todella nopeasti.

Alkuun näiden tuoksut tuntuivat aika voimakkailta (olen aina suosinut aika hajutonta kosmetiikkaa) ja ehkä vähän senkin takia tuotteet jäivät ensimmäisellä kokeilulla sen kuukauden jälkeen käyttämättä. Nyt kuitenkin jo pidempään näitä käyttäneenä tuoksuunkin on jo ehtinyt tottua ja etenkin tuon puhdistusmaidon miedosta tuoksusta nykyään jo ihan tykkään. Roma tosin on fiilistellyt näitä tuoksuja ihan alusta asti, ja muistaa yhäkin melkein joka ilta mun kasvojenpesun jälkeen kertoa, kuinka hyvälle tuoksun.

Nämä Nafhat ovat tällä hetkellä ainoita luonnokosmetiikan edustajia mun kylppärinkaapissa. Meikeissä mennään edelleenkin synteettisellä linjalla. Voisin kuvitella, että ihoni voisi vieläkin paremmin, jos kaikki kosmetiikkani noudattelisi tätä samaa luonnomukaisempaa linjaa. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Seuravaaksi olisi tarkoitus alkaa muuttamaan meikkipussin sisältöä luonnollisempaan suuntaan. Vinkkejä etenkin hyvistä meikkivoiteista- tai puutereista (pitäisi olla peittävä, mutta kuitenkin kevyt) otetaan ilolla vastaan.

 

image

Tätä päivää on kyllä  ehkä vähän odotettu. Juhlitaan työpaikan pikkujouluja tänään, ja oon siitä kyllä aika fiiliksissä. Mun suunnilleen vuoden kestäneen äitiysvapaan aikana työporukka oli mennyt melkein täysin uusiksi, enkä ole vielä näiden uusien työkavereiden kanssa ( jotka muuten on ihan mielettömiä tyyppejä ) ehtinyt nähdä töiden ulkopuolella ollenkaan. Tiedän kuitenkin jo nyt, että tästä tulee ihan älyttömän hyvä ilta. Pian pitäisi alkaa jo valmistautua iltaan. Viideksi ollaan menossa kilistelemään skumpalla yhden työkaverin luo, ja siitä sitten kuudeksi syömään kaikkien niiden noin kuudenkymmenen (60) muun kollegan kanssa.

Mutta. Samaan aikaan, kun odotan iltaa ihan innoissani niin poden jo valmiiksi huonoa omatuntoa, tai sellaista omituista syyllisyyttä siitä, että lähden kokonaiseksi pitkäksi illaksi pois kotoa ja Alban luota. Tiedostan, ettei mun todellakaan pitäisi tuhlata ajatuksia ja voimavarojani tällaisen olon potemiseen, mutta niin vaan tuolta jostakin sellainen huono äiti- olo kumpuaa niin tässä mää nyt vaan hylkään lapseni alkoholin takia tosta noin vaan.

Öö. Ei. Et.
Yritän ajatella tuon typeryyden sijaan vaikka näin tässä mää näin lähen viettämään sitä sellasta jaksamisen kannalta ihan älyttömän tärkeää omaa aikaa, sitä että muistaa pitää huolta myös itsestään, tehdä asioita myös ihan vaan itselleen ja itseään varten.
Tänään teen just niin. Enkä aio olla siitä enää yhtään pahoillani.

image

Mites te muut äidit, podetteko huonoa omatuntoa omista menoistanne? Jos ette, niin kertokaa mulle miten te sen teette! Haluan oppia siihen kans.

Ihanaa lauantaita kaikki. Nautitaan.

imageimage

image

 

Mun on jo jonkin aikaa ollut tarkoitus tehdä tänne postaus niin omista lahjatoiveistani, kuin jakaa myös ihan sellaisia yleisiä joululahjavinkkejäkin. Tuota juttua saadaan nyt hetki vielä kuitenkin odotella, mutta haluaisin vinkata teille nyt ihan näin vaan nopeasti yhdestä paikasta, josta sais kyllä aika kivoja paketteja pukinkonttiin. Forumin kauppakeskukseenhan avautui vajaa pari viikkoa sitten monen hartaasti odottama Victoria’s Secret- myymälä. Liike on vasta kolmas laatuaan täällä Suomessa. Muut myymälät löytyvät Helsinki- Vantaan lentokentältä ja Viking Grace – alukselta.  Tämä Forumin myymälä onkin ehkä nyt kaikkein helpoimmin ihmisten ulottuvilla. Liike on oikeen paraatipaikalla kauppakeskuksessa, heti siinä pääsisäänkäyntiä vastapäätä, fazerin kahvilan vieressä. Myymälän ilme poikkeaa selkeästi kirkkaasti valaistuista naapureistaan salaperäisellä hämyisyydellään ja tummilla sisusteillaan. (Tuo tunnelmallinen valaistus oli muuten ehkä ihan vähän liikaa mun 8-vuotiaan Canonin suorituskyvylle, ja kuvista tulikin melkoista huttua. Vilpittömästi pahoittelen.) Nuo toinen toistaan herkullisemman väriset purkit ja putelit pääsevät kyllä hyvin oikeuksiinsa tuossa ympäristössä, näytti ihan karkkikaupalta koko myymälä.

imageimage

imageimageimageimageimageimageimage

 

Aina Jenkeissä ollessani Victoria’s Secret (näin tuttavien kesken ihan vaan VS) on kuulunut niihin kauppoihin, joihin on ollut ehdottomasti päästävä. Merkin kosmetiikkaa en ole ehkä vielä koskaan itselleni ostanut, mutta alusvaatteitta ja bikineitä multa löytyy kaapeista läjäpäin. Näissä Suomen myymälöissä valikoima on hieman noita Jenkkien liikkeitä suppeampi. Olin kuitenkin kuvitellut sen vielä suppeammaksi kuin mitä se sitten todellisuudessa oli. Elin jotenkin sellaisessa käsityksessä, että täältä liikkeistä löytyisi ehkä muutamia erilaisia hajuvesiä, vartalorasvoja ja -suihkeita sekä alushousuja. Tuolla Forumin 105 neliöisestä myymälässä myytiin kuitenkin lisäksi mm.huiveja, aurinkolaseja, laukkuja ( käsilaukkuja, olkalaukkuja, matkalaukkuja, isoja ja pieniä ), meikkipusseja, kännykänkuoria, passikoteloita, yöasuja  ja sitä kosmetiikka, jota oli muuten aivan käsittämättömän iso ja kattava valikoima noin niinku suhteellisen pieneksi myymäläksi. Jokaiselle jotakin, väittäisin. Niin nuorempaan, kuin vähän ja ihan tosi paljonkin aikuisempaankin makuun. Omaksi ehdottomaksi lemppariksi nousi tuo Forever Sexy – tuoksu, joka tuoksui ihan siltä miltä sunnuntaiaamut mun mielestä tuntuu: levolliselta onnelta.

imageimageimage

 

Erityisesti näin joulun alla tuolta myymälästä löytyy myös runsas valikoima erilaisia lahjapakkauksia. Tuollaiset valmiiksi valikoidut ja nätisti pakatut setit ovatkin yleensä aika varmoja ja helppoja lahjoja. Siinä siis yksi aika ässä lahjavinkki teille kaikille, kas näin olkaa hyvä! Veikkaisin, että suurimman osan lähipiiristä löytyy ainakin yksi, joka arvostaisi lahjaa täältä jos vaikka itse et liikkeen valikoimasta innostuisikaan. Tarjoammekin teille nyt tänään (3.12) 10% alennuksen koko Forumin Victoria’s Secret liikkeen valikoimasta, Alennuksen saa kun mainitsee kassalla taikasanan BELLA.

imageimageimageimage

 

En ole oikeastaan koskaan hirveästi perustanut ”säännöistä” mitä tulee pukeutumiseen. Käytän todella usein löysää löysän kanssa tai tiukkaa tiukan kanssa. Käytän samassa asussa erilaisia kuoseja. Yhdistän sinistä ja punaista jos mieli tekee. Puen lenkkarit mekon kanssa, ja menen villapaidassa baariin. Pukeutumisen suhteen olen oikeastaan aina ollut tosi varma. Shoppailen mieluiten yksin, enkä oikeastaan koskaan kysy toisten mielipidettä vaatteistani tai ostoksistani. Tiedän tarkkaan mistä tykkään ja mistä taas en, eikä minua hetkauta suuntaan eikä toiseen muiden ajatukset siitä, mitä minulla milloinkin on päälläni. En ole pukeutujana mitenkään erityisen rohkea, kokeilunhaluinen tai trendikäs vaikka muodista olenkin kiinnostunut. Ehkä juuri siksi tyylini ja vaatekaappini sisältö on pysynyt melko muuttumattomana viimeiset viisi vuotta. Joku varmasti sanoisi tylsäksi, itse kutsun sitä oman tyylinsä löytämiseksi. Just nyt viihdyn niin hyvin omissa vaatteissani ja nahoissani.

// Don’t wear loose on loose, they said. You would look huge, they said. Don’t care, I replied.

imageimage